Neljä vuotta sitten ostettu ja hylkiöksi jäänyt Volvoni lähestyi uhkaavasti syyskuun puoliväliä. Tuolloin siis katsastusaika menisi umpeen ja tiedossa oli kaikenlaista laittamista: Pakoputki kuulosti vuotavalta, polttimoita oli palanut ja pahimpana lämmityslaitteen puhallin lakannut toimimasta. Oli siis korkea aika laittaa C70 huutokaupattavaksi, olinhan tätä pohtinut jo useamman kuukauden!
Huutokaupat.com on yksi suosituimpia nettihuutokauppoja autojen
saralla Suomessa. Siellä myydään myös Rinta-Joupin ja monen muun autoliikkeen
vaihdossa tulleita halpiksia, joten ilmoituksen tekemiseen on tullut jo sopivaa
rutiinia. Eli kattavasti kuvia kaikista vioista ja mahdollisimman rehellinen
mainosteksti ilmoitukseen. Olen todennut, että hintavarauksella olevat autot eivät
nouse niin korkealle kuin ilman pohjahintaa olevat myyntikohteet, joten lähdin
rohkeasti kokeilemaan, mihin Volvon hinta nousisi ilman pohjahintaa!
Yksityisten huutokaupat kestää tarkistuksen jälkeen kolme
vuorokautta ja päättymisaika osui sopivasti lauantai-iltaan. Huutojen kerääntyminen
on jännittävää viihdettä: Ensimmäisinä päivinä myyntisumma roikkuu
huolestuttavan alhaalla, mutta viimeisillä minuuteilla alkaa yleensä todellinen
kilpailu tai parhaimmillaan huutomyrsky.
Omani kohdalla hinta kehittyi tavanomaisesta poikkeavasti:
Jo torstaina joku rohkea nosti tarjouksen Volvosta satasesta suoraan tonniin,
ja aloin jo toiveikkaana miettiä kuinka korkealle lopullinen summa nouseekaan! Tonni
oli myös itselleni sellainen raja, jonka toivoin autosta saavani. Huutajan
ovela taktiikka pelotti lopulta muut ostajat, eikä loppuvaiheen hinnannousua
nähty ollenkaan, vaan ostaja sai Volvon omakseen tasan tuhannella eurolla!
Noin viikon sisällä Mezzoforten vaatima rahaliikenne oli
liikkunut oikeaan paikkaan, ja hyvinkääläinen ostaja saapui hakemaan tuoreen
ostoksensa. Noudon jälkeen tililleni ilmestyi välityspalkkioiden jälkeen 902 €.
Toisin kuin Mazda, samanikäinen Volvo ei siis onnistunut säilyttämään
arvoansa yhtä hyvin. Vielä ei siis harvinaisen coupé-mallin
klassikkopotentiaalia ole löydetty. Toivon silti, ettei omani päädy varaosaautoksi,
vaan että se laitetaan vielä kuntoon ja C70 jatkaisi elämäänsä museoikäiseksi asti!
Kulujen suhteen Volvo oli järkevä ostos. Mitään isompia
remontteja ei autoon tarvinnut tehdä niiden 44 000 kilometrin aikana, jotka
ajoin Volvoon lisää. Erilaisiin korjauksiin ja varaosiin paloi koko aikana vain
reilut tuhat euroa. Vakuutusmaksut jäivät pieniksi bonuseduista johtuen, mutta
ajoneuvoveroja maksoin jopa enemmän kuin korjauskuluja. Ylivoimaisesti suurin
kuluerä oli tietysti bensakulut: yli 5 000 euroa neljän vuoden aikana.
Kokonaiskustannukset kilometriä kohden jäivät kuitenkin melko maltillisesti alle
19 senttiin kilometriä kohden. Jos ottaa huomioon myös arvonalennuksen, kokonaiskulut
kilometriä kohden nousivat suht lähelle Mazdan vastaavia lukemia.
Nyt omistan siis enää nelipaikkaisen avoauton työsuhdeauton
lisäksi. Bemarinkin kohdalla kilometrejä tulee harvakseltaan; ensimmäinen
tankillinen on edelleen menossa! Sain sentään pestyä auton ja napsittua muutaman
edustavan kuvan autosta.
Yhden kauneusvirheenkin ehdin jo korjata Bemarista:
Rättikaton piilottavan kannen etupuolella molemmin puolin olevat luukut jäivät
katon avaamisen jäljiltä avoimeksi. Ne liikkuvat pienen jousitapin varassa. Toisella
puolella jousi oli vain irronnut, ja sen korjaaminen vaati lähinnä
sorminäppäryyttä. Toisella puolella jousi oli kadonnut kokonaan. Sen tilaaminen
onnistui BMW-varaosia myyvän Schmiedmannin valikoimasta 12 euron hintaan ja asennus
onnistui muutamassa minuutissa. Nyt luukut liikkuvat taas nätisti ja peittävät
rättikaton mekanismin kokonaan alleen!
 |
| © Caradise 2022 |
