Ensimmäinen ajo suuntautui välittömästi lähimpään huoltoasemaan. Nimittäin varsinkin eturenkaat olivat vuotaneet ilmaa pois jonkin verran. Kuskin puoleiseen pyörään piti lisätä jopa kokonainen bar ilmanpainetta. Öljyn tarkistuksen jälkeen totesin kevätauringon hymyilevän niin kirkkaasti, että olihan se katto pakko avata! Tätä vartenhan avoauto aikanaan ostettiin. Saisivat hämäläiset ohikulkijat edes pientä ihmetystä harmaaseen arkeensa…
Ensimmäiset kymmenkunta kilometriä pitkän seisonnan jälkeen
tuntui yllättävän hyvältä. Mitä nyt renkaiden pyöreys ei ehkä ole ihan täysin
vielä palautunut. Mutta vuoden takaiseen verrattuna Mazda tuntuu rullailevan
paremmin. Jarrut ei laahaa, moottori vastaa kaasuun, ja alustakin on yhtä
jäykkä kuin ennenkin. Mikä parasta, ensimmäisen kesän jälkeen kasvoin ikään
kuin kiinni autoon, eikä muistikuvat MX-5:n tuntumasta ole hävinneet mihinkään!
Moottoriöljyn kanssa täytyy silti olla todella tarkkana. Öljyvuotoa ei ole vieläkään saatu korjattua. Tilasin kyllä MX-5 Partsilta paketin, jossa on jakohihna, vesipumppu, kiristimet sekä kaikki tiivisteet, jotka hihnanvaihdon yhteydessä pitäisi heidän mielestä vaihtaa. Koko setti saapui Suomeen melko edulliseen 200 € hintaan. Kukaan ei ole kuitenkaan vielä ehtinyt tätä huoltoa suorittamaan. Itse en sitä osaa, eikä työkalujakaan löydy niin kattavasti. Edellinen omistaja on todennäköisesti vaihtanut juuri kyseiset osat noin 10 000 kilometriä sitten, mutta joko työnjälki on ollut huonoa tai osat surkeita. Kevään aikana selviää kumpi pitää paikkansa, ja saadaanko öljyvuotoa ylipäätään koskaan tukittua.
Ennen käynnistystä akku luonnollisesti ladattiin täyteen. Ensimmäinen käynnistys noin viikkoa aiemmin oli sekin melko varovainen toimenpide, juuri kyseisestä öljyvuodosta johtuen. Moottori lähti kyllä iloisesti käyntiin, mutta varsinkin yläkerta oli päässyt kuivahtamaan, eikä sinne heti riittänyt öljyä, ja tuloksena oli orastava käryäminen. Eli äkkiä moottori seis ja lisää öljyä koneeseen. Kaikkiaan varmaan kokonainen litra oli ehtinyt valua talven aikana tallin lattian pahviviritelmiin. Toivottavasti kärtsääminen ei palaa missään vaiheessa enää, ainakin ensimmäiset ajelut kone toimi moitteetta.
Talven vähäiset työmäärät autokoulussa on tuonut myös toisen huolen. En millään haluaisi luopua Mazdasta, onhan se tyköistuva pikkusportti juuri sopivasti minun makuuni. Mutta MX-5 on käytännössä suurin säästöni, joka voidaan joutua realisoimaan, ellen onnistu säästökuurissani. Tässä sentään auttaa uudistunut vakuutuslaki, joka sallii kakkosautoon samat bonukset kuin ykkösautossakin. Eli liikennevakuutus pienenee huomattavasti, heti kun OP vain saa tuotteensa markkinoille.
Pitkä talvi on jälleen hitaasti irrottamassa otettaan Etelä-Suomesta, ja intensiivinen, reilun puolen vuoden ajokausi nykäisty käyntiin. Maaliskuun alun tunnelmat kiteytti hyvin eräs teini-ikäinen poikalauma, jonka ohitin katto auki. Yksi heistä huusi välittömästi ”Kesä!”, kun näki avoauton ja kiitokseksi nostin voitonmerkkiä ohjaamosta. Kesä todella on tulossa!
Moottoriöljyn kanssa täytyy silti olla todella tarkkana. Öljyvuotoa ei ole vieläkään saatu korjattua. Tilasin kyllä MX-5 Partsilta paketin, jossa on jakohihna, vesipumppu, kiristimet sekä kaikki tiivisteet, jotka hihnanvaihdon yhteydessä pitäisi heidän mielestä vaihtaa. Koko setti saapui Suomeen melko edulliseen 200 € hintaan. Kukaan ei ole kuitenkaan vielä ehtinyt tätä huoltoa suorittamaan. Itse en sitä osaa, eikä työkalujakaan löydy niin kattavasti. Edellinen omistaja on todennäköisesti vaihtanut juuri kyseiset osat noin 10 000 kilometriä sitten, mutta joko työnjälki on ollut huonoa tai osat surkeita. Kevään aikana selviää kumpi pitää paikkansa, ja saadaanko öljyvuotoa ylipäätään koskaan tukittua.
Ennen käynnistystä akku luonnollisesti ladattiin täyteen. Ensimmäinen käynnistys noin viikkoa aiemmin oli sekin melko varovainen toimenpide, juuri kyseisestä öljyvuodosta johtuen. Moottori lähti kyllä iloisesti käyntiin, mutta varsinkin yläkerta oli päässyt kuivahtamaan, eikä sinne heti riittänyt öljyä, ja tuloksena oli orastava käryäminen. Eli äkkiä moottori seis ja lisää öljyä koneeseen. Kaikkiaan varmaan kokonainen litra oli ehtinyt valua talven aikana tallin lattian pahviviritelmiin. Toivottavasti kärtsääminen ei palaa missään vaiheessa enää, ainakin ensimmäiset ajelut kone toimi moitteetta.
Talven vähäiset työmäärät autokoulussa on tuonut myös toisen huolen. En millään haluaisi luopua Mazdasta, onhan se tyköistuva pikkusportti juuri sopivasti minun makuuni. Mutta MX-5 on käytännössä suurin säästöni, joka voidaan joutua realisoimaan, ellen onnistu säästökuurissani. Tässä sentään auttaa uudistunut vakuutuslaki, joka sallii kakkosautoon samat bonukset kuin ykkösautossakin. Eli liikennevakuutus pienenee huomattavasti, heti kun OP vain saa tuotteensa markkinoille.
Pitkä talvi on jälleen hitaasti irrottamassa otettaan Etelä-Suomesta, ja intensiivinen, reilun puolen vuoden ajokausi nykäisty käyntiin. Maaliskuun alun tunnelmat kiteytti hyvin eräs teini-ikäinen poikalauma, jonka ohitin katto auki. Yksi heistä huusi välittömästi ”Kesä!”, kun näki avoauton ja kiitokseksi nostin voitonmerkkiä ohjaamosta. Kesä todella on tulossa!
 |
| © Caradise 2017 |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti