Sivut

keskiviikko 20. elokuuta 2014

Näppärä

Mercedes-Benz SLK 230 Kompressor testattu toukokuussa 2011.

Ensimmäisen polven SLK-Mersu on helppo ja yksinkertainen.


Ei sitä aamulla tiedä, mitä päivän aikana päätyy tekemään. Eräänä päivänä Kovasella seurasi iltapäivällä mielenkiintoinen edustusajokeikka. Audi olisi Liettuan delegaation johtajan käytössä puoleen yöhön asti. Kuljettajaa vaihdettaisiin kesken suoritteen. Asiakkaan käveltyä keskustaan pitkä odottaminen hotellilla päättyisi kello 18. Sovittiin, että vaihtaisimme vuoroja tuolloin hotellilla ja ajaisin kollegan auton talliin illaksi.

Kello kuuden aikoihin mietin, millähän autolla työtoveri mahtaa ajella. Kohta Crowne Plazan edustalle kurvasi musta SLK-Mersu katto kiinni. Nuorella kuljettajalla oli puku päällä ja hän peruutti Audini viereen. Näköjään ajelee kaveri avo-Mersulla! No, enpä ollut ennen tuollaisella ajanutkaan...

”Saako avata katon?” Olihan sitä pakko kysyä, kun taivas oli puolipoutainen ja lämpötila reilut kymmenen astetta. No saihan sen... Ykköspolven SLK:n kovakatto taittuu luonnollisesti sähköllä konttiinsa. Keskikonsolin nappia on vedettävä koko prosessin ajan ylöspäin. Ensin laskeutuu lasit ja takaluukku aukeaa väärään suuntaan. Sitten kaksiosainen katto viikkautuu tavaratilaan, ja pienet läpät taittuvat peittämään vipujen vaatiman tilan. Lopuksi lasit nousevat takaisin ylös ja homma on valmis. Koko touhu otti aikaa vajaat puoli minuuttia. Sähkömoottorien teho lienee hieman heikentynyt vuosien saattossa.

SLK:n sisällä vallitsee jotenkin kaksijakoinen tunnelma: Nahkaverhoilu on tyylikkäästi kaksivärinen, mutta samaa vaaleaa sävyä olevat kojelaudan muoviosat tuntuisivat olevan arat kulutukselle. Mutta annetaan tämä välittömästi anteeksi, sillä kyseessähän on ollut suhteellisen edullinen pikkusportti. Istuin on matalalla, mutta jotenkin isommalle miehelle suunniteltu. Sivutuki on melko laimea. Tilaa on sen sijaan reilusti, olisi oikeastaan kivempi jos se tuntuisi vähän ahtaammalta.

Muuten tunnelma on kuin C-luokan Mersussa. Suurin osa napeista ja säätimistä ovat samoja, niinkuin osa asettelustakin. Mittaristo on sentään omanlaisensa ja urheilullisesti valkopohjainen. Isona bonuksena käsijarru on kunnollinen kahva eikä mikään Mersuille ominainen jalkajarru. Tämä SLK on manuaalivaihteinen, ja sen polkimet toimivat loogisesti, mitä nyt kytkin tarttuu melko ylhäältä. Kaasupoljin on Mersujen tapaan liian hitaasti reagoiva. Liikkeelle lähdettäessä C-Mersumainen tunnelma ei ainakaan laske. Mukulakivet ja töyssyt jousitus suodattaa hyvin, vaikka muuten alusta elää ja kallistelee selvästi. Tosin kovin tarkkoja arvioita alustan toiminnasta ei voi antaa, sillä Crowne Plazan ja Kovasen tallin väliin ei mahdu kuin kaksi kunnon mutkaa.

Kuvaukset hoidettiin nopeasti Töölönlahden rannalla Oopperatalon parkkipaikalla. SLK näyttää edelleen erittäin fiksulta. Mittasuhteet ovat erinomaiset ja olemus on sopivan kulmikas. Kolmiomaiset takavalot ovat nätit. Jos jostain pitää etsiä kritiikkiä, niin etulyhdyt ovat hieman liian kapeat ja korkeat. Ohjaamonäkymän kruunaa kaksi konepellin pitkittäistä kyömyä, jotka on ideoitu 1950-luvun legendaarisesta 300 SL:stä.

Pienen stopin jälkeen päästiin sopivaan liikennevalojen väliin, jossa pystyi painamaan kaasua pohjaan asti. 2,3-litrainen kompressoriahdettu rivinelonen sai aikaan välittömästi positiivisen yllätyksen. Voimaa on erinomaisesti ja erityisesti pieneen koriin sopiva vääntö vakuuttaa. Viittä vaihdetta ei tarvi turhaan vekslata. Mieli olisi tehnyt päästä vähän vapaammille teille, mutta 193-hevosvoimainen nelikko osoitti heti riittävänsä varmasti tähän autoon. Mielenkiintoista olisi myös kokeilla kuinka kaksilitraiset selviävät urakasta. Joka tapauksessa nelisylinterisenkin pörinät ovat muhkeat. Kallimpaa V6:sta saatikka AMG-versiota tuskin kovin moni tosissaan haikailee.

Ensimmäisen polven SLK herättää vakuuttavasti avoautokuumeen, eli se pysyy ehdottomasti edelleen ostoslistalla. Kovakattoinen avoauto sopii helposti sinkkumiehen tai –naisen ympärivuotiseksi autoksi. Perhe-Mersun tunnelmakaan ei häiritse liikaa. Oikeastaan SLK:ssa on soviteltu onnistuneesti pienen ja ison auton piirteitä samaan pakettiin. Tahtoo yhden!!
 
© Caradise 2014

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti