Tästä tulee autobongarille mielenkiintoinen ongelma: Miten
ehtii näkemään jokaisen? Kentälle saa nimittäin tulla ja lähteä vapaasti. Näin
ollen kentällä kiertely on jokseenkin turhauttavaa. Kun on mielestään löytänyt
jonkun kiinnostavan auton luo, jotain vielä kiehtovampaa yleensä lipuu hiljaa
pois raviradan porteista.
Itse olen päätynyt erilaiseen ratkaisuun: autot tulevat
sisään vain yhtä reittiä pitkin ja lähtevät pois toista vielä pidempää. Yleensä
ravirata on jo aamukymmeneltä tupaten täynnä, joten sisääntuloreittiä
suosittelen vain aamuvirkuille. Tänä vuonna löysin oivan tähystyspaikan erään ”traktorinmunan”
eli valkoisen heinäpaketin päältä. Se sijaitsee poistumisväylän varrella, ja
taustalle jää heinäpelto, eli kuvistakin voi saada onnistuneita! Siinä
olisi halutessaan voinut istua koko kuuman päivän ja tutustua jokaiseen autoon
muutaman sekunnin ajan. Onhan jokainen niistä jo itsessään oman tarinansa
arvoinen...
Moni tosin viettää Pick-Nick-päivän hyvin eri tavalla. He
ajavat oman jenkkinsä nurmelle, kaivavat picnic-korin takaluukusta, ehkä käyvät
tekemässä löytöjä rompetorilla, ja jutustelevat muiden autoihin hurahtaneiden
hullujen kanssa...
© Caradise 2014 |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti