Retro Classics

Vuosittain Stuttgartissa järjestettävä Retro Classics mainostaa olevansa suurin klassikkoautonäyttely Euroopassa. Enkä ala väittämään vastaan. Autoja oli näytillä huimat 3000 kaikkiaan kahdeksassa messuhallissa! Viime vuonna kävijöitä oli pidennetyn viikonlopun aikana yli 80 000, ja tänäkin vuonna jokaiseen halliin mahtui yleisöä ruuhkaksi asti.

Hallit olisi pitänyt käydä läpi järjestyksessä. Saksalaiseen täsmällisyyteen luottaen numerojärjestys olisi ollut paras valtavan näyttelyn hahmottamiseksi. Ykköshalli oli tietysti se suurin ja kaunein. Kakkoshalli ei ollut käytössä, joten siirtyminen suoraan kolmoshalliin oli luontevaa. Myös aulaan oli sijoitettu useita näyttelyn helmiä. Siitä eteenpäin hallien autovalikoima kävi halvemmaksi ja tylsemmäksi. Tosin useat messuhallit jo yksinään olisivat muodostaneet laadukkaan autonäyttelyn. Nyt tällaisia oli yhteensä seitsemän kappaletta!

Itse aloitin hallista 9, ja siitä parittomia alaspäin. Lopuksi siirryin messukompleksin toiselle puolelle ja parilliset hallit etenin ylöspäin. Tämä oli virhe! Nyt tuhlasin liikaa aikaa tavanomaisten (mutta silti loistokuntoisten) autojen tutkimiseen ja kuvaamiseen.

Ykköshallin osastot oli varattu luonnollisesti suurille eurooppalaisille klassikkokauppiaille, joilla jokaisella oli suuret osastonsa. He esittelivät myymälänsä valioyksilöitä, painottuen teeman mukaisesti Mersuihin ja Porscheihin. Kolmoshalli oli myös kauppiaille tarkoitettu, mutta laadussa pudottiin pykälän verran äärimmäisen upeasta erinomaiseen. Nelonen oli nimetty Porsche-halliksi, ja sieltä niitä myös löytyikin. Porschen museo oli tuonut upeita yksilöitä näytille, mutten saanut niistä kuvatodisteita, sillä kameran akku hyytyi massiivisen näyttelyn loppuvaiheilla. Jokunen tehtaan projekti-Porsche oli tuotu myös aulaan.

Vitoshalli oli pyhitetty jenkkiautoille. Erityisen ilahduttavaa oli upouusien urheilullisten amerikkalaisten määrä! Kuutoshalliin sijoitettiin monia merkkikerhoja sekä yksittäisiä autojen myyjiä. Seiska oli vastaavasti Mercedes-Benz-halli. Puolet pinta-alasta kuului tälle paikalliselle valmistajalle. Kasihallia voisi kuvailla teemalla "loput" sisältäen mm. bussit, traktorit ja moottoripyörät. Rompetori ja aiheeseen kuuluva krääsämyynti oli kaikki järkevästi hallissa 9.

Näin valtavaa näyttelyä ei pitäisi käydä läpi vain yhtenä päivänä. Tällöin se menee helposti juoksuksi hallista toiseen. Itse suosittelisin tapahtuman jakamista kahteen tai kolmeen osaan. Joka päivälle voisi ottaa tavoitteeksi omat hallinsa, eikä astu askeltakaan muiden hallien puolelle sinä päivänä.

Ykköslaatuisten klassikkojen ylitarjonnasta tulee väkisinkin ähky olo. Esimerkiksi Suomessa erittäin harvinaisia, erilaisia avo-Mersuja 1950-luvulta oli esillä useita kymmeniä. Lokinsiipien määrässäkin sekosin laskuissani. Toinen suosittu merkki on tietysti Porsche, Stuttgartissa kun ollaan. Pelkästään 911-malleja oli näytillä reilusti yli sata.

Kaikesta huomaa, että klassikkoautoilu on Euroopassa miljardiluokan bisnestä. Rikkaat ostavat autoja sijoituskohteina, joiden arvon nousu kestää maailmantalouden heilahtelut. Varsinkin ykköshalli oli täynnä herrasmiehiä tyköistuvissa puvuissaan. Myös Rolls-Roycen edustus merkittävällä näyttelypaikalla neljän uuden mallin kera kertoo jotain yleisöstä.

Retro Classicsissa iso osa autoista olikin myynnissä. Hintaluokka vaihteli muutamasta tonnista miljooniin. Yhden jännän seikan huomasin saksalaisissa miehissä. Siisteistä vaatteista huolimatta he eivät ujostelleet kumartua kontilleen ja tutkia auton alustan kuntoa ja tekniikkaa tarkemmin. Erityisen kiinnostavia olivat autot, joissa tekniset yksityiskohdat ja toimintamekaniikat on jätetty näkyviin. Stereotypia saksalaisten täsmällisestä ja huumorintajuttomasta insinööriajattelusta saa hyvin vahvistusta Retro Classicsissa!

© Caradise 2015