sunnuntai 9. helmikuuta 2014

Seitsemäs auto, seitsemättä merkkiä



Uutta autoa katsellessa ehdin jo jännittää, meneekö hyvin alkanut perinteeni heti poikki. Olin jo kolmannen kerran ostamassa halpaa käyttöautoa, ja vaihtoehtojahan riittää. Meinasin jo ostaa samanlaisen vanhan Accordin jolla ajelin vuosia sitten, mutta lopulta päädyin ostamaan auton samalta kauppiaalta kuin Rellunkin, sillä sain sopivan kompensaation hajonneen tilalle.

Liikkeen pihassa sopivin vaihtoehto oli japanilainen. Valkoinen Mitsubishi Carisma on jopa uudempi kuin Mégane, mutta paljon enemmän ajettu. Kuitenkin kunto autolla on hintaansa nähden hyvä, joten neljänneksen alennuksella pääsin taas autoilun makuun 900 euron hintaan. Pieniä kauneusvirheitä Mitsussa riittää, mutta peruskunto on edelleen toimiva. Tuore leima on edelliseltä viikolta ja huoltokirjakin näyttää hyvältä. Jopa jakohihnalla olisi elinaikaa vielä kymmeniä tuhansia kilometrejä!

Sedanin tylsännäköinen kori on ilahduttavan ruosteeton ja maalipinta siisti. Muutoin auto muistuttaa yllättävän paljon ranskalaista. Varusteet ovat lähes yhtenevät eli ilmastointi löytyy tästäkin. Tämä Carisma siis vaikuttaa kaikin puolin kestävältä peliltä, jolla voi huoletta hoitaa jokapäiväiset ajonsa. Mikä parasta, Mitsulla on hyvä ajaa ja tyköistuva penkki pitää miehen paikallaan tiukemmassakin menossa! Nyt alkaa ahkera työnteko ja rankka säästökuuri, jos meinaan ensi kesänä ajella rättikattoisella...

© Caradise 2014

tiistai 4. helmikuuta 2014

Pari päivää bussikaistalla



Olen nyt suhaillut julkisilla muutaman päivän, kun Rellu hyytyi hyiselle länsiväylälle. Autoilu on juurtunut niin syvään omaan elämääni, että tekee vain ihan hyvää liikkua välillä oman mukavuusalueen ulkopuolella. Ja täytyy kyllä myöntää että julkinen liikenne todella toimii pääkaupunkiseudulla. Ainakin tietyin rajoituksin...

Itse bussi tai ratikka ei sinänsä ole hitaampi kuin yksityisauto. Ruuhkaisilla pätkillä niillä pääsee paikoin jopa nopeammin. Se odottaminen vaan rasittaa ainakin minua, mutta näin mobiiliaikakaudella odotusajankin saa kutistettua minimiin. Silti esimerkiksi työmatka kestää ovelta ovelle noin kaksi kertaa kauemmin julkisilla. Eikä aamuvirkku ammattiautoilija pääse siten nappaamaan sitä ”matoa”.

Bussilla matkustaessa (ei siis ajaessa...) tulee itselleni melkein aina samanlainen olo kuin turistilla. Maisemia tulee katseltua ihan uudella silmällä, aivan kuin olisi matkalla täysin uuteen paikkaan! Eikä kyydissä tarvitse stressata hitaampia kanssa-autoilijoita tai huonosti ohjelmoituja liikennevaloja.

No eipä tätä bussirallia loputtomiin tarvinnut jatkaa, olin virallisesti autoton tasan vuorokauden verran! Siitä pian lisää...

© Caradise 2014

maanantai 3. helmikuuta 2014

Tonnin pommi räjähti

Ajelin varhain perjantaiaamuna normaalisti töihin. Rampissa Länsiväylälle kiihdytettäessä vaihdoin neloselta vitoselle. Yhtäkkiä moottori sammui kesken vaihdon, eikä startannut enää millään. Hidastin kiihdytyskaistalle ja pyörittelin starttimoottoria useita kertoja. Vinha hurina kuului niin kuin pitikin, mutta moottori ei herännyt. Ajattelin, että joku anturi on hajonnut tai jotain. Eihän se mitään vakavaa voi olla, kun Renault on toiminut moitteettomasti tähänkin saakka vailla pienintäkään merkkiä minkään hajoamisesta.

Aina avuliaan ystävän avustuksella Mégane hinattiin huoltoon Lauttasaareen. Tunnin päästä diagnoosi oli valmis: jakohihna oli napsahtanut poikki kesken matkan! Hinta-arvio 1500-2000 euroa... Kylmä hiki nousi otsalle, hyvästi avoauto tänä kesänä. Sanomattakin lienee selvää, etten alkanut sitä tuolla summalla korjailemaan.

Mainitsin ohimennen korjaamolle, että myisin sen nyt halvalla pois. Iltapäivällä tulikin yllättävä soitto: Joku korjaajista haluaa ostaa sen muutamalla satasella. Olihan se moottorivauriota lukuunottamatta edelleen siisti. Kaupat tuli! Näin sitä ei tarvitse hinailla ympäri Suomea. Yhtäkkiä olin autoton jalkamies julkisten varassa. Katsotaan kuinkahan kauan jaksan liikkua oman mukavuusalueeni ulkopuolella.

Hain tänään henkilökohtaiset romut pois Rellusta. Samalla vilkaisin paremmin sitä täydellistä huoltokirjaa. Onpa siitä edellisestä vaihdosta jo kulunut melkein 90 000 tuhatta kilometriä. Ei ihme jos ei kestänyt! Oppiipahan tarkastamaan jatkossa paremmin koska tuo kuminauha on oikein vaihdettu... Samalla muuten huomasin läjän varaosalaatikoita Méganen vieressä korjaamolla. Taitaa vironpoika laittaa sen vielä kuntoon halvalla ja myydä eteenpäin kalliilla...