TT quattro on yksi houkuttelevimmista nelivedoista!
Vaikka Volvo C70 on palvellut nöyrästi ja luotettavasti koko
pitkän talven, Audi TT:n ensimmäinen polvi ei ole kokonaan poistunut mielestä.
Villin ja erottuvan ulkonäön lisäksi mallilla on toinenkin kilpailuetu: TT on
saatavilla nelivetoisena quattro-mallina suhteellisen houkuttelevaan hintaan.
Edullisuus aiheuttaa tietysti omat epäilyksensä, mahtaako monimutkaisempi
tekniikka kestää niin hyvin. Halusin siis päästä kokeilemaan Audi TT:tä myös
quattro-versiona!
Audi TT:n tekniikka perustuu pitkälti etuvetoisiin
Volkswagen Golfiin ja Audi A3:en. Näihin autoihin esiteltiin ruotsalaisen
Haldexin suunnittelema nelivetojärjestelmä. Haldex tarkoittaa käytännössä
taka-akselin ja kardaanin väliin sijoitettua monilevykytkintä, joka ohjaa voimaa
takapyörille. Normaalitilanteissa Audi TT quattro vetää pääosin etupyörillään
suhteessa 90:10. Anturit seuraavat jatkuvasti pyörimisnopeutta etu- ja
taka-akselin välillä, ja tilanteen muuttuessa elektroniikka käskee
hydraulipumpun lisäämään öljyä monilevykytkimeen. Näin takapyörätkin alkavat
vetämään yhtä suurella voimalla etupyörien kanssa. Parhaimmillaan vetosuhde on
siis 50:50 etu- ja taka-akselin kesken. Eli heti kun etupyörät sutivat,
takapyörät tulevat apuun sekunnin kymmenyksissä!
Valitettavasti systeemi ei ole aivan ongelmaton. Moni tähän
ikään ehtinyt quattro-järjestelmä on jo hajonnut. Pumppu ei kestä ikuisuuksia,
ja elektroninen ohjausyksikkökin saattaa seota. Varsinkin halpaan hintaan
myytyjen quattrojen suhteen kannattaa olla skeptinen. Nelivedon toimintaa
kannattaa käydä testaamassa liukkaammalla pinnalla.
Itse kävin koeajamassa 180-hevosvoimaista TT quattroa
Hyvinkään Rinta-Joupilla. Myytävä yksilö on hinnaltaan varsin korkea, mutta syy
selittyy sillä, että autoliike joutui huoltamaan ja korjaamaan Audia parilla
tonnilla. Pelkästään viallisen Haldex-nelivedon korjaaminen maksoi 1300 €. Sain
siis ainakin hyvän tuntuman siitä, miten nelivedon pitäisi käyttäytyä!
Sinänsä Audi TT tuli tutuksi jo viime elokuussa, ja se
todettiin varsin päteväksi laitteeksi jo perusmallina! Kävin myös helmikuussa
kokeilemassa toista etuvetoista TT-Audia, joka vahvisti käsitykset. Tämä musta
TT quattro tosin sammui heti ensimmäisessä liikkeellelähdössä, sillä kytkin
nappasi kiinni odotettua aiemmin. Onneksi juuri boosterilla käynnistetty auto
ei hyytynyt uudestaan…
Päätin suunnata lyhyen lenkkini Sveitsin hiihtomaisemiin,
ehkä lähistöltä löytyisi vielä lumisia parkkipaikkoja, missä selviää quattron
toiminta. Hyvinkää osaa olla sokkeloinen paikka, eikä täyttömäki löytynyt kovin
helposti. Ensimmäiset kokeet tehtiin siis jäisellä sivukadulla, jossa
liikkeellelähtö paikaltaan ylämäkeen ei tuottanut ongelmia. Takapyörät tulivat
selvästi hätiin, ja luistoneston merkkivalo vilkkui iloisesti mittaristossa.
Pian se Sveitsikin löytyi ja laajat alueet lähes tyhjää
parkkipaikkaa. Kojetaulun pyöreä ESP-nappi on kätevästi esillä, joten houkutus
kytkeä avustavat järjestelmät pois päältä on ylivoimainen. Sitten vain hanaa ja
rattia kääntämään! TT on luonteeltaan etuvetoisen puskeva, mutta aika helposti
perän saa sladiin. Hyvinhän näyttäisi quattro tottelevan, eikä viivettä
etupyörien luistosta takapyörien tarttumiseen juuri käytännössä huomaa!
Nelivedolla leikkiessä täytyy tietysti olla tarkkana: Vauhti
kiihtyy liukkaalla huomattavasti nopeammin kuin takavedolla, joten tottumaton
saattaa viedä autoa liian kovaa, eikä jarrut ehdi välttämättä pysäyttää autoa
uhkaavissa tilanteissa. Mutta kun tilaa on tarpeeksi, voi quattrolla pitää
kunnolla hauskaa talvisäässä! Näin vähintään tuhannen euron hintaero
etuvetoiseen nähden alkaa saamaan katetta.
Asfaltilla eroa ei ole enää juurikaan. Molemmille versioille
ilmoitetaan sama kiihtyvyyslukema nollasta sataan: noin 7,5 sekuntia. Quattro
voittaa etuvetoisen pidon määrässä, mutta joutuu samalla kantamaan jopa sata
kiloa suuremman kuorman! Ketteryydessä en huomannut eroa, Audi TT on joka
tapauksessa sporttinen ja jämäkkä. Tosin ohjauksen tarkkuus ei vedä vertoja
esimerkiksi Mazda MX-5:lle. Mielestäni 180-hevosvoimainen TT tuntuu kivan
ripeältä, mitä nyt turbon potkua saa välillä odottaa.
Halusin kokeilla myös tehokkaampia versioita, mutta
225-hevosvoimaiset ovat myynnissä kovin kaukana kotikonnuilta. Ne harvat
V6-mallit, jotka Suomessa tulevat myyntiin, tuntuvat käyvän kaupaksi juuri
ennen kuin pääsen paikan päälle niitä katsomaan…
TT on jo lähtötasoltaan kattavasti varusteltu. Nahkapenkit
löytyvät melkein kaikista. Myös automaatti-ilmastointi on vakiovaruste. Monessa
yksilössä on myös vakionopeudensäädin ja ajotietokone. Tosin mittariston
tyyppivika on kadonneet pikselit, jotka eivät ajamiseen vaikuta, mutta
ärsyttävät silti.
Suurin osa TT-Audeista on manuaalivaihteisia.
180-hevosvoimaisissa on pärjättävä viidellä vaihteella. Jostain kumman syystä
koeajetussa yksilössä on kuusivaihteinen laatikko. En edes kiinnittänyt
huomiota asiaan ajon aikana, noteerasin vain vaihdekepin nupin olevan vähän
vinossa. Liekö vaihteisto vaihdettu jälkikäteen tuoreempaan?
225-hevosvoimaisia on paljon enemmän myynnissä kuin
tehottomampia nelivetoja, joten niiden hintaluokka on suurin piirtein sama.
Nelivetoisen TT:n saa siis halvimmillaan noin viidellä tonnilla. Tehomallissa
on aina kuusivaihteinen vaihteisto, sekä kaksi pakoputkenpäätä takapuskurissa.
Xenon-valoisen version tunnistaa esiin työntyvistä pesureista puskurissa.
250-hevosvoimainen V6-malli tulee yleensä
DSG-kaksoiskytkinvaihteistolla. Moottorin sylinterien välinen kulma on vain 15
astetta, jotta se mahtuisi muutenkin tiukkaan moottoritilaan. Saksasta voisi
löytää saman jopa 6-vaihteisella manuaalilla. DSG on silti kehuttu vaihteisto,
joskin vikaherkkä. Siinä vaihteita voi vaihtaa ratin takaa löytyvistä vivuista.
V6-version tunnistaa helpoimmin kahdesta ekstra-aukosta etupuskurin
alakulmissa.
Kaikkein harvinaisin ja halutuin on vielä TT Sport Quattro,
jossa 1,8-litrainen turbomoottori on viritetty 240-hevosvoimaiseksi. Näitä on
valmistettu ensimmäisen polven viimeisinä vuosina vain muutamia satoja, ja
niiden hinnat eivät ole oikein koskaan pudonneet Saksassa alle 20 000
euron. Sport Quattro on varusteltu kisahenkeen kuppipenkein ja ilman takaistuimia.
Jos mustakattoinen TT sattuu vastaan, kannattaa ehdottomasti tutkia näkyä
tarkemmin!
Muutenkin hinnat tuntuvat olevan muualla maailmassa
yllättäen korkeampia kuin Suomessa. Ehkä huonokuntoisimmat autot on myyty
köyhään Pohjolaan, kun Saksassa hienojen yksilöiden hinnat alkavat jo nousta.
Onhan tämä tuleva klassikko jo ehtinyt täyttää 20 vuotta, mikä autoverottomassa
Euroopassa on autolle kunnioitettava ikä!
No minkälainen TT kannattaisi valita? V6-mallin ollessa
liian harvinainen ja kallis, itse lähtisin etsimään 225-heppaista quattroa.
Tuunatut puskurit ja valot unohtaisin heti kättelyssä. Etuveto sen sijaan tuskin
olisi kaupan esteenä, jos hyvä yksilö osuu eteen sopuhintaan. Valinnanvaraa
riittää, sillä ensimmäisen polven Audi TT:tä on tuotu Suomeen vuosien varrella
yli tuhat kappaletta!
 |
| © Caradise 2019 |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti