Uutiset inflaation kiihtymisestä ja yleisestä autokaupan hiipumisesta pakottivat pudottamaan budjettia nelipaikkaisen avoauton osalta alle 15 000 euroon. Huolellisen Nettiauton selailun jälkeen olin saanut suosikkilistattua parikymmentä yksilöä todetakseni, että puolet autosta oli 3-sarjan Bemareita. Jokunen kuvissa siisti E93-korinen on jo laskenut hintansa 14 000 euron nurkille, mutta eniten mielenkiinto kohdistui E46-malliin. Silloin olisi mahdollista valita käytännössä paras mahdollinen yksilö.
BMW 330CiA Cabriolet E46
Aloitin metsästyksen läheltä ja suuntasin Janakkalaan
katsomaan kahta E46-polven avo-Bemaria. Ensiksi kokeilin mustaa Japanista
tuotua 330CiA:ta, jolla oli ajettu vain 114 000 kilometriä. Japanissa
autoilla tunnutaan ajavan paljon vähemmän kuin Euroopassa, joten kilometrimäärä
oli uskottava, vaikka huoltokirja puuttuikin. Koriltaan auto oli erittäin
siisti, kuten sisustakin pääosin, mutta muutaman paikka kuitenkin repsotti
ikävästi. Hinnan ollessa myös ehkä vähän yläkanttiin jätin ostotarjouksen
tekemättä, mutta auto jäi harkinnan arvoiseksi vaihtoehdoksi.
Koeajon suurin yllätys oli lähinnä se, että viisivaihteinen
automaatti vaikuttaisi olevan vielä sen verran vanhaa sukupolvea, että sinänsä
tehokas moottori ei tunnu käytännössä niin ripeältä kuin olettaisi. Autossa on
kyllä käsivalintamahdollisuus, mutta edes niitä käytettäessä moottorin
kierrokset eivät pysyneet paikallaan kaasua nostettaessa, vaan laskivat
tyhjäkäynnin tuntumaan. Viralliset suoritusarvot myös viittaavat samaan: 330CiA
kiihtyy valmistajan mukaan nollasta sataan 7,5 sekunnissa, kun taas manuaalina
päästään alle seitsemän sekunnin! Myös huippunopeudessa on selvä ero manuaalin
hyväksi. Manuaalivaihteinen olisi siis toivelistalla korkeammalla.
BMW 325Ci Cabriolet E46
Sellaista kävin katsomassa heti perään, sillä Tervakoskella
oli myynnissä hopeinen 325Ci alle 8 000 euron hintaan. Alhainen hinta
tosin aiheutti heti epäilyksen, että tämä auto tuskin olisi etsimäni siististi
pidetty yksilö maltillisista kilometreistä huolimatta. Ja aika pian selvisi,
ettei tätä autoa ole kohdeltu niin hellästi. Esimerkiksi pienet rallipeilit
kertovat, että autoa on tuunattu pikkuisen liikaa. Pelleiltään auto oli silti
ehjä, mutta huoltokirjan huolellinen tutkiminen paljasti autossa olevan
lunastushistoria vuosien takaa. Halusin silti koeajaa auton.
Alustakin oli viritetty jäykemmillä osilla, joten töyssyissä
piti ottaa varovasti. Takapuolituntumalla 325 käsiaskilla tuntui yhtä ripeältä
kuin hetkeä aiemmin kokeiltu automaattivaihteinen 330, vaikka tehoero on melkein
40 hevosvoimaa. Muutama kilometri mutkapätkällä sai kuitenkin tässä autossa
moottorin vikavalon syttymään, joten viimeistään nyt innostus lopahti ja
palautin auton omistajalleen. Sinänsä hintapyynti oli ihan linjassaan, mutta
itse olen valmis maksamaan nyt enemmän paremmasta yksilöstä.
BMW 325i Cabriolet E93
Pari viikkoa tästä pääsin katsomaan avoautoja Tampereen
seudulle ja halusin ensin poiketa IdeaParkin Kamuxilla, jossa oli myynnissä
E93-korinen 325i kohtuukilometrein ja kohtuuhintaan. Kuvia huolella tutkien
totesin auton sisustan kuluneeksi: monien muoviosien lakkapinta tai mikä lie
päällikerros oli jo näkyvästi hilseillyt. Paikan päällä sisusta paljastui
pelätyn nuhjuiseksi. Koristakin löytyi sanomista: oikeassa kyljessä
takalokasuojan kohdalla oli ilkeä paikkamaalattu naarmu.
Bemarin mallimerkinnät eivät ole enää vuosiin pitäneet
paikkaansa, mutta tämän kohdalla hämäys on positiivinen. 325 on nimittäin
oikeasti kolmelitrainen, vapaastihengittävä moottori, ja siten erittäin
mielenkiintoinen voimalinja. Auto tuntuikin murisevan kivasti ja kiihtyvän
mukavasti moottoritien rampissa. Ajoin seuraavasta rampista ulos ja etsin
parkkipaikan, missä tutkia huoltokirjaa tarkemmin. Menin sammuttamaan auton ja
tämä oli virhe! Buusterilla käyntiin saatettu auto hyytyi siihen paikkaan, eikä
suostunut inahtamaankaan. Oli siis pakko soittaa myyjälle ja pyytää
käynnistysapua…
Vaikka syynä olikin vain huonokuntoinen akku, ei tämäkään
yksilö herättänyt luottamusta, enkä uskaltanut tarjota autosta mitään, edes
naurettavaa pikkusummaa. Suosikkilistallani oli nimittäin yksi auto, joka oli
pompannut silmilleni aika ajoin ja jota halusin ehdottomasti käydä samalla
reissulla katsomassa ennen liikkeen sulkeutumista.
BMW 330Ci Cabriolet E46
Lielahden Sakan myyjä oli itse asiassa jo aiemmin lähettänyt
minulle autosta esittelyvideon ja kehunut auton erittäin siistiksi! Silloin en
vielä ollut valmis maksamaan autosta varausmaksua auton siirtämiseksi
Hämeenlinnan liikkeeseen. Pieniksi miinuksiksi oli mainittu ainoastaan pieni
tumma läiskä etuistuimen harmaassa nahkaverhoilussa ja muutaman vuoden tyhjä
väli huoltokirjassa. Tosin kilometrejä auton mittarissa olisi jo 212 000,
joten pelkoa mittarin ruuvaamisesta ei ollut. Mikä parasta, auto oli malliltaan
M-kolmosesta seuraava, 330Ci manuaalina!
Myyjän puheille oli katetta, kun saavuin lämpimänä
iltapäivänä Sakan kiiltävälle lattialle. Bemari näytti myyntirivissä erittäin
hyvältä, eikä korissa tosiaan ollut jälkiä, muuten kuin aivan hienoisia
naarmuja ja yksi mitätön kolhu kyljessä. Harmaa sisustakin oli siisti, eikä
mitään ollut sisältä rikki. Vaikka tummansininen yksilö ei olekaan M
Sport-puskurilla, sopii M-sarjan 18-tuumaiset vanteet autoon erittäin nätisti.
Mikä parasta, ne ovat siistit tehtaan vanteet!
Koeajolla innostus autoa kohtaan vain lisääntyi. Aiemmin
ajamani hopeinen 325 tuntui vaihdevivun osalta selvästi kuluneemmalta ja
epämääräisemmältä kuin tämä, joka ei sekään MX-5:n veitsenterävään tuntumaan
ylläkään. Eniten ihastusta herätti kuitenkin teho ja se, miten herkästi
moottori reagoi kaasuun automaattiin verrattuna. Tämä auto tuntuu ripeältä
millä vaihteella tahansa ja vastaa heti kaasupolkimen kutsuun lisätä menovettä
sylintereihin!
Lyhyen koeajon päätteeksi kävin vielä näyttämässä Bemaria
vaimolleni appivanhempien luona. Hän tykkäsi erityisesti rättikaton
sinertävästä sävystä, joka kieltämättä luo autolle laadukkaan vaikutelman.
Polttoaineen huvetessa palasin takaisin Sakalle hieromaan autosta kauppoja.
Ilmoituksessa mainittu peruutustutkan toimimattomuus oli apunani, sillä
kauppoihin päästiin euron alle kymppitonnin hintaan! Sain siis mukavasti reilun
tonnin alennuksen lappuhinnasta. Kaupat tehtiin elokuun ensimmäisenä päivänä,
joten jaksoin olla ilman avoautoa tasan heinäkuun!
Kaupan päälle sain vielä tankillisen bensaa, jota nyt olen
päässyt jo puoli tankkia tyhjentämään. Tästä eteenpäin blogissani seurataan
siis elämää nelipaikkaisen avoauton parissa. Ensivaikutelma elämäni
ensimmäisestä Bemarista on laadukas ja hyvin pidetty yksilö, joka toivon mukaan
säilyttää arvonsa pitkään. Eikä haittaa, vaikka hinnat lähtisivät pikapuoliin
tästä jo nousuun! Anoppikin ehti jo nimetä auton karkiksi rekisterikilven
mukaan, ja tämä herkku toivottavasti maistuu hyvältä pitkään!
PS.
BMW 318Ci Cabriolet E46
Samoihin aikoihin Rinta-Joupille saapui myös myyntiin
siistikuntoinen sininen avo-Bemari. Se on kuitenkin kaksilitraisella nelikolla
varustettu 318Ci, joka ei moottorin koon puolesta osunut valintakriteereihin.
Tottakai halusin silti kokeilla, miten Bemari pärjää lähes sata heppaa vähemmällä.
Hintakin olisi samoissa omani kanssa.
Aika pian selviää, että neloskone riittää arkiliikkumiseen ja auringossa kruisailuun, mutta ei pysty tuottamaan ylimääräistä ajonautintoa kutoskoneiden lailla. Hitaaksi tätäkään ei sovi moittia, kun käyttää kierroksia ja oikeaa vaihdetta. Mielenkiintoinen havainto oli se, että vaihteiden välitykset tuntuisivat olevan täsmälleen samat kuin kolmelitraisessakin. Tämä yksilö on perusvarustein mustilla kangaspenkillä. Automaatti-ilmastointi on ainoa parannus omaani verrattuna, joten voin olla tyytyväinen valintaani!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti