Täytyy myöntää, että avoautot pitävät arvonsa harvinaisen hyvin. Jo neljännen kerran onnistuin myymään avoautoni isommalla summalla, mitä siihen aikanaan sijoitin! Jokaisen tähän asti, siis. Jo viime kesänä laitoin MGF:n myyntiin 5 900 € hintapyynnöllä, mutta se ei johtanut kuin yhteen vakavaan kyselyyn syksyllä. Silloin ei vielä kauppoihin päästy.
Tänä keväänä kokeilin avoautoni myyntiä jälleen uudestaan.
Nyt pudotin pyyntihintaa 5 500 euroon ja muutaman päivän kuluttua sainkin
puhelun autosta, ja sovimme tapaamisesta jo samalle päivälle. Sen verran löytyi
autosta koeajon jälkeisiä investointikohteita, että kokenut brittiharrastaja
sai tingattua tonnin alennusta. Mutta olin tyytyväinen, että MGF päätyi hyvään
kotiin, ja uskon, että tällä pikkusportilla on vielä pitkälti elämää
edessäpäin!
Parin sadan nousu siitä, mitä itse aikanaan autostani
maksoin, ei suinkaan tullut ilmaiseksi. Parin kesän ja parin tuhannen
kilometrin ajelut eivät sujuneet täysin ongelmitta. Jo ostohetkellä
mittaristossa paloi turvatyynyn merkkivalo, joka piti hoitaa viimeistään vuoden
sisään ensimmäisen katsastuksen kohdatessa. Hämeen Autosähkön nopealla
vianhaulla selvisi onneksi, että liittimet penkin alla olivat tiensä päässä, ja
korjaus saatiin hoidettua pikkurahalla.
Viime heinäkuun helteillä osallistuin Hälläpyörämarkkinoille
Ahveniston moottoriradalle. Kotiinlähtöä vastusti ikävä yllätys, kun MGF ei
suostunut millään käynnistymään! Onneksi työntäjiä oli nopea löytää ja auto
saatiin ajettua pois paikalta. Atoy autohuolto asensi uuden startin noin 300 €
hintaan.
Seuraavassa kuussa aamuinen työmatka keskeytyi Lukiokadulle,
kun moottori sammui varoittamatta ja yhtäkkiä! Nyt oli pakko tilata hinausauto
ja hilata auto Tiiriöön Aitohuoltoon. Syypääksi paljastui virranjakajan kansi.
Tässäkin kulut pysyi onneksi kurissa, ja homma saatiin hoidettua reilulla 400
eurolla.
Yhteensä kaikkiin korjauksiin meni lopulta tonnin verran
rahaa. Muut kulut ovat sentään ilahduttavan pieniä! Tämän ikäiseen ei edes saa
kaskovakuutusta, ja pelkkä liikennevakuutus hoitui melkein kokonaan oman pankin
bonuksilla! Myöskään vuotuinen ajoneuvovero ei päätä huimaa. Silti
kokonaiskulut nousivat lähemmäs euroa per kilometri. Liikutaan siis yllättävän
samoissa lukemissa edeltävän Bemarin kanssa, joka osoittautui pomminvarmaksi
tekniikaltaan, mutta sen vakuutusmaksut olivat vastaavaa luokkaa kuin MGF:n
korjauskulut!
Autoa myytäessä MGF:n uusi omistaja totesi, että
Hydragas-jousituksesta on todennäköisesti nesteet haihtuneet. Auto siis kulkee
melkeinpä kumijousiensa varassa ja maavara on sitä myöten pienempi. Tämä
selittää myös pompottavaa kyytiä. Oikealla nestemäärällä MGF:n sanotaan olevan
jopa mukava jousitukseltaan. Seuraavana päivänä uusi omistaja laittoikin
viestiä, että nesteet ovat nyt kohdallaan, ja maavara on silminnähden
korkeampi. Sinänsä outoa, ettei tämä vaiva tullut eteen edes samalla viikolla
suoritetussa katsastuksessa!
Toinen Akilleen kantapää MGF:n tekniikassa on moottorin
kannentiiviste. Minun aikana ei lämpöongelmia ilmaantunut, mutta valitettavasti
pari päivää kauppojen jälkeen kuulin kannentiivisteen pettäneen! Tämä on siis
se surullisen kuuluisa tyyppivika, joka kuulemma iskee jokaiseen MGF:än
jossakin vaiheessa. Ehkä siis on parempikin niin, että MGF on nyt osaavissa
käsissä…
![]() |
| © Caradise 2026 |

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti