Toyotan ja Subarun avioton lapsi nostaa esiin vanhan ajan autoilufiiliksiä.
Puhelin pirisee ja Spinneri-lehden päätoimittaja soittaa. Hän on lainannut maahantuojalta viikoksi upouuden Toyotan takavetoisen pikkusportin, GT86:n. Tänään sillä voisi fiilistellä ja huomenna se vietäisiin Forssan raviradalle paljon suurempien amerikanrautojen ahdisteltavaksi. Ja vasta seuraavana maanantaina sillä kuulemma pääsisi varsinaiselle moottoriradalle.
Jo puhelimessa käy ilmi, että uusi ”Toybaru” on luotu syheröisille teille. Päätoimittaja kehuu alustan onnistuneen täydellisesti mutka-ajoon, olematta silti liian kova arkikäyttöön. Snabbertunan retken jälkeen parin tunnin päästä oranssi pikku-coupé kaartaa kotikatuni kääntöpaikalle, jolloin minä pääsen rattiin! Ensimetrit GT86:lla osoittavat, että nyt ei kannata suunnata kehäteille eikä kaupunkiin. Alusta on tosi jämäkkä ja hitaalla vauhdilla möykyt tuntuvat, vaikkei kuitenkaan liian häiritsevästi. Vapaastihengittävän bokserin teho ei sinänsä päätä huimaa eli jatkuvista kiihdyttelyistäkään ei hirveästi riemua kerry. Suuntaamme siis Porkkalantielle, jota en ollut ajanut muutamaan vuoteen...
Länsiväylällä GT86 ei mitenkään loista, eipä tosin mikään häiritsekään. Kaikki toimii niinkuin pitää. Kuudes vaihde pitää kierrokset suht matalalla ja renkaat suhisevat jonkun verran. Varusteita on riittävästi pikkusporttiin: vakionopeudensäädin löytyy, samoin navigaattori kosketusnäytöllä ja automaatti-ilmastointi. Muuta et oikeasti tarvitse, usko pois. Näkyvyyskin on ihan hyvä, tosin peruutustutka uupuu. Joku saattaa huomauttaa, että suoralla tiellä ohjaustuntuma keskialueilla on hieman ohuehko, eikä palautus ihan riitä kuljettamaan Toyotaa suoraan.
Eli liittymä mutkaiselle Porkkalantielle tulee sopivaan aikaan! Tämä tie on lähes 20 kilometriä pitkä pätkä sileää asfalttia merenrannalle, ja matkalle mahtuu satoja mutkia. Ehdottomasti yksi Suomen upeimmista ajoteistä. Ja sen tietää moni muukin. Eletään elokuun aurinkoista lauantaipäivää, eli liikennettä pikkutiellä riittää. Tosin sattumalta onneksi vain vastaantulijoiden kaistalla. Volvon ohituksen jälkeen baana näyttäisi olevan vapaa!
Pian GT86 alkaa lunastamaan päätoimittajan antamia lupauksia kympin arvoisesta alustasta. Tämä takavetoinen pikku-Toyota tuntuu vain imeytyvän mutkiin. Nopeutta voi nostaa jyrkissäkin mutkissa sellaisiin lukemiin, millä normiautoilla mentäisiin kumit vinkuen metsään! Tämä ei yli- eikä aliohjaa yhtään, eikä myöskään kallistu. Persauksessa tuntuu siltä, että takarenkaat oikein loksahtavat sellaiseen kulmaan, joka vie auton mutkan läpi optimaalisella ajolinjalla. Pitoa on uskomattoman paljon, vaikka renkailla on leveyttä vain 215 milliä. Jos taas mutkan menee kaasu pohjassa vaikkapa kolmosvaihteella, peräpää antaa pidon hieman irrota hyvin loogisesti ja helpon oloisesti, ja luiston rajan pystyy arvioimaan hyvin. Kaiken kaikkiaan tällä on todella helppoa ja yksinkertaista ajaa lujaa!
Syitä onnistuneeseen alustaan on useita. Ripustukset ovat normaalit, useasta vastaavasta löytyvät ja hyviksi havaitut kolmiotukivarret. Säädöt on vaan tehty sen verran huolella, että Toybaru tuntuu kaartuvan kuin itsestään. Lisäksi painopiste on matalalla (46 cm), siitä osittain kiitos moottorin bokserimuodolle. Samoin painonjakauma on ihanteellinen, 53 % edessä ja 47 % takana.
Tällaisella tienpätkällä moottorin rajat ei myöskään tule vielä vastaan. Enemmänhän sitä tehoa saisi aina olla, varsinkin kun alusta on niin hyvä ja toimiva. Suurimman osan ajasta Porkkalantien syheröillä oli kolmonen tai nelonen päällä, ja kierrokset jossain kolmen ja kuuden tuhannen välissä. Sillä alueella kaksilitrainen bokserinelonen vääntää hyvin eikä varsinaista hengenahdistusta tarvitse potea. Tosin kuuden tonnin yläpuolelle kierrättäminen vaikuttaisi turhalta, eikä puhti riitä sen yläpuolelle, vaikka bokserin pörinä suht makealta kuulostaakin.
Kieltämättä turbo tekisi terää bokserin kyljessä. Alusta kyllä sietää näilläkin säädöillä reilun lisäpotkun. Voi olla, että kun lehdistö ja asiakkaat ruinaavat tarpeeksi kauan lisää paukkua, joko Toyotan tai Subarun johto heltyy, ja tuo turbomallin automaailman iloksi. Kuinkahan kauan jaksavat tehtaan pamput katsella, kun saksalaiset virityspajat tekevät tiliä uusien Toybaru-kuskien vauhdinnälän kustannuksella?
Hinta on Toyotalla 47 000 € tuntumassa ja Subaru on noin kolme tonnia kalliimpi. Se on paljon enemmän mitä Celica aikanaan maksoi, tosin nyt kyseessä on paljon enemmän ajajan auto. Toisaalta ei mikään mahdoton hinta, ostellaanhan niitä A5:ia ja 300-sarjan Coupéita vaikka kuinka paljon. Silti pahin kilpailija tällä hetkellä lienee Hyundai Genesis, joka on hieman kalliimpi ja paljon tehokkaampi. Mutta Hyundain alusta ja ajettavuus eivät voi mitenkään vetää vertoja Toyota GT86:en!
 |
| © Caradise 2014 |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti