perjantai 7. maaliskuuta 2014

RaceAbout 2000


Helsingin ammattikorkeakoulun autolaboratorion sekä Taideteollisen korkeakoulun opiskelijat loivat ensimmäisen täysin suomalaisen urheiluauton.


Suomalainen autotuotanto on toistaiseksi rajoittunut ulkomaisten automerkkien kokoonpanoon ja valmistukseen. Valmetin autotehdas on Saabien ja Boxsterien ohella esitellyt avoauto-osaamistaan vain muutamien mielenkiintoisen projektin muodossa. Taittuvat peltikatot on kehitelty niin Volvoon kuin Audiinkin, jotkut saattavat muistaa myös rättikattoisen Honda CR-V:n. Näistä kaikki perustuvat kuitenkin jo olemassa olevaan malliin. RaceAbout sen sijaan on aivan oma luomuksensa.

Vaikka Valmet Automotivella on tässäkin projektissa näppinsä pelissä, todellinen kunnia kuuluu Helsingin ammattikorkeakoulun ja Taideteollisen korkeakoulun opiskelijoille. Suunnitelmat oman urheiluauton luomisesta alkoivat helmikuussa 1998 Stadian autolaboratoriossa. Seuraavan vuoden elokuussa suunnitelmat ja piirrokset olivat edenneet siihen pisteeseen, että rakentaminen kyettiin aloittamaan. Pian pääosin alumiinista valmistettu alusta oli koripaneeleja vaille valmis ja Helsinki Motor Showssa marraskuussa paljastettiin ensimmäisen täysin suomalaisen urheiluauton monokokki.

Vihreä


RaceAbout 2000 saatiin valmiiksi, ja sen ensi-ilta oli Geneven autonäyttelyssä maaliskuussa 2000. Keskimoottorisen avoauton lasikuidusta valmistetut, irrotettavat koripaneelit oli maalattu vihreiksi. Voimakkaasti muotoiltua keulaa hallitsee kuusi pyöreää lamppua. Eturenkaiden jälkeen kylkilinja laskee selvästi ja nousee loivasti kaartuen kohti perää. Molemmilla puolilla heti ovien jälkeen on suuret ilmanottoaukot, jotka viilentävät Saabin turbonelikkoa. Perässä huomion kiinnittää kaksi pystysuuntaista ritilää. Niiden vieressä sijaitsee kaksi pyöreää takavaloa tummien pleksien sisällä.

Auton sisällä on kaksi vaalealla nahalla verhoiltua kuppipenkkiä nelipisteturvavöin. Kojelaudan tasaista pintaa rikkoo kuusi sylinterin muotoista mittaria. Kaiken kaikkiaan kokonaisuus on aggressiivisen näköinen. Auton olemus viestii sitä, että tällä kuuluu ajaa radalla ja kovaa. Ja niinhän sillä tehtiinkin! Radalla hiottiin auton ominaisuuksia ja käyttäytymistä. Pian painoa haluttiin laskea hiilikuidusta tehdyillä koripaneeleilla.

Kullanruskea


Helsinki Motor Showssa 2001 RaceAboutin hiilikuitukori oli vielä ilman maalia. Seuraavana keväänä uusi RaceAbout 2002 esiteltiin jälleen Geneven näyttelyssä Valmetin osastolla, nyt kullanruskeana. Muotoiluun ei tehty muutoksia. Saman vuoden huhtikuussa unelmat katukilpurista toteutuivat. Keulan ilmanottoaukon alahuuleen sekä takapuskuriin ruuvattiin rekisteritunnus RA-2. Nyt RaceAboutilla pystyi ajamaan Kaivarin kierroksen Helsingin yössä tai nauttia pikkuteillä vastakaadetun heinän tuoksusta.

Itse pääsin tutustumaan kunnolla tähän ainutlaatuiseen urheiluautoon Classic Sports Car Concours D’Elegancessa Harjattulassa Turun saaristossa kesäkuussa 2004, jossa RaceAbout kamppaili tasaväkisesti päähuomiosta uusien italialaisten loistoautojen ja klassikko-Mersujen rinnalla. Tapahtuman loppuhetkillä, kun huomasin toisen toistaan upeampien urheiluautojen katoavan mikä mihinkin, sain tilaisuuden päästä RaceAboutin kyytiin golf-kentän laidalta parkkipaikalle. Matka ei sinänsä ollut pitkä, mutta silti kokemus, jota en unohda koskaan.

Ovi aukeaa pystyyn ja hieman sivulle vetämällä oven sisäpuolelta narusta. Istahdan uudistuksen yhteydessä punaiseksi verhoilulle nahkapenkille ja tarkastelen auton karua ohjaamoa. Autossa ei ole minkäänlaisia mukavuusvarusteita, vain ne mitä tarvitaan, jotta auton voisi rekisteröidä Suomeen. Mittaristo on kattava, mutta nahkaiselta kojetaululta ei löydy kuin virtalukko ja hätävilkun katkaisija. Ratin takana on digitaalinen ajotietokoneen näyttö, joka kertoo kaiken tärkeän alustan säätöä ajatellen. Keskikonsoli on todella kapea ja vaihdekeppi kuin jokin alumiininen putkenpätkä. Vaihteita on viisi kappaletta.

Onneksi varhain aamulla vallinnut sadesää oli kirkastunut poutaiseksi kesäpäiväksi, sillä RaceAboutiin ei ole tarjolla minkäänlaista kattoa. Jopa sivuikkunat on katsottu turhiksi. Joka puolelta paistaa se, että kaikenlainen ylimääräiseksi koettu paino on karsittu pois. Äänieristystä ei ole, eikä edes jalkatilaa ole verhoiltu. Omamassa onkin kiitettävän alhainen, vain 830 kiloa. Saabin kaksilitrainen turbomoottori antaa 230 hevosvoimaa, joten auto täyttää urheiluauton määritelmän myös suorituskykynsä perusteella. Sataseen RaceAbout kiihtyy noin viidessä sekunnissa, huippunopeudeksi on rajattu 230 km/h:n lukema.

Oranssi


Testaamista jatkettiin edelleen niin Suomessa kuin Euroopassakin. Pian alustan ominaisuuksien katsottiin sulattavan pieni tehonlisäys. Moottori päivitettiin uudempaan Saabin koneeseen. Nyt nelikko tuottaa tasan 200 kilowattia (272 hevosvoimaa). Samalla väritystä muutettiin jälleen. Väri on nyt oranssi, ja aiemmin mustat silmänaluset maalattiin korinväriseksi. Myös sisätilat verhoiltiin uudestaan, nyt sinisellä nahalla. 17-tuumaiset vanteet vaihdettiin toisenlaisiin. Ne pyörivät tietysti nokialaisten kumien ympäröimänä.

Valmis auto ensiesiteltiin jälleen kerran Geneven autonäyttelyssä, tällä kertaa vuonna 2005. Tuotantoon RaceAbout ei kuitenkaan koskaan päässyt. Harmi sinänsä, sillä jos hinta olisi saatu kohdalleen, auto olisi antanut pahan vastuksen toiselle suomalaiselle urheiluautolle, Porsche Boxsterille.
 
© Caradise 2014

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti