Unelmiakin piti olla, tottakai. Yksi upeimmista oli vuonna
1957 esitelty Chrysler 300C. Itse asiassa legendaarinen kirjainsarjalainen
Hemi-moottorilla syntyi jo pari vuotta aiemmin, mutta monien mielestä juuri
kolmas sukupolvi oli se kaikkein mahtavin ja edistyksellisin.
Vuosi 1957 toi ensinnäkin suuria muutoksia jenkkiautojen keulan ilmeeseen. Chrysler toimi muutaman muun edelläkävijän ohella pioneerina tuodessaan tuplavalot autojensa keulaan. Seuraavana vuonna niitä piti olla ihan jokaisessa jenkkimallissa. Muutenkin 300C:n keula oli brutaalin uhmaava, mutta samalla hienostunut. Kromia ja yksityiskohtia oli vähemmän kuin malliston muissa autoissa, mutta tyyli oli kohdallaan. Harmi vain, että varsinkin takaa 300C eroaa varsin vähän halvemmista sisaristaan.
Kokonaisuudessaan 300C on todella linjakas. Keula on kallistettu voimakkaasti eteen, kylkilinja on puhdas ja suora taittuen loivasti ylöspäin valtaviksi eviksi kohti perää. Tällaiset ilmanohjaimiksi tarkoitetut siivet olivat nekin aikaansa edellä ja tästä syntyi vuosikymmenen kestänyt ilmiö, joka pyyhkäisi läpi uuden ja vanhan mantereen. Tuloksena oli kaikkein villeimpiä kuvioita, mitä autoteollisuudessa on koskaan nähty!
Poikkeuksellisen tehokas, puolipallonmuotoisin palotiloin varustettu Hemi-moottori kasvatettiin 300C:tä varten 6,4 litraan eli 392 kuutiotuumaiseksi. Tehoa 9,25:1-puristeinen ”perusmalli” tuotti mahtavat 375 hummaa. 18 autoon tilattiin todellinen kisamoottori 10:1-puristuksin, joka tuotti vielä 15 hevosvoimaa lisää! Näitä autoja myytiin vain kolmivaihteisella manuaalivaihteistolla. Muutoin vaihteistona toimi pomminvarmaksi kehuttu, mittariston vasemmalla puolella olevista napeista ohjattava kolmipykäläinen TorqueFlite-automaatti.
Torsion Aire –etujousitus oli sekin aikaansa edellä. Se antoi Chryslerille erinomaisen ajettavuuden, jota lehdistön edustajat ympäri Amerikkaa kehuivat parhaaksi ikinä! 300C oli myös ensimmäinen kirjainsarjalainen, jonka sai kangaskattoisena. Niitä myytiin 484 kappaletta, kun Hardtop-mallia valmistettiin neljä kertaa enemmän, 1918 kappaletta. Eli harvinaiseksi jäi, vaikka seuraavien polvien myynti putosi vielä tästäkin reilusti.
Vuosi 1957 toi ensinnäkin suuria muutoksia jenkkiautojen keulan ilmeeseen. Chrysler toimi muutaman muun edelläkävijän ohella pioneerina tuodessaan tuplavalot autojensa keulaan. Seuraavana vuonna niitä piti olla ihan jokaisessa jenkkimallissa. Muutenkin 300C:n keula oli brutaalin uhmaava, mutta samalla hienostunut. Kromia ja yksityiskohtia oli vähemmän kuin malliston muissa autoissa, mutta tyyli oli kohdallaan. Harmi vain, että varsinkin takaa 300C eroaa varsin vähän halvemmista sisaristaan.
Kokonaisuudessaan 300C on todella linjakas. Keula on kallistettu voimakkaasti eteen, kylkilinja on puhdas ja suora taittuen loivasti ylöspäin valtaviksi eviksi kohti perää. Tällaiset ilmanohjaimiksi tarkoitetut siivet olivat nekin aikaansa edellä ja tästä syntyi vuosikymmenen kestänyt ilmiö, joka pyyhkäisi läpi uuden ja vanhan mantereen. Tuloksena oli kaikkein villeimpiä kuvioita, mitä autoteollisuudessa on koskaan nähty!
Poikkeuksellisen tehokas, puolipallonmuotoisin palotiloin varustettu Hemi-moottori kasvatettiin 300C:tä varten 6,4 litraan eli 392 kuutiotuumaiseksi. Tehoa 9,25:1-puristeinen ”perusmalli” tuotti mahtavat 375 hummaa. 18 autoon tilattiin todellinen kisamoottori 10:1-puristuksin, joka tuotti vielä 15 hevosvoimaa lisää! Näitä autoja myytiin vain kolmivaihteisella manuaalivaihteistolla. Muutoin vaihteistona toimi pomminvarmaksi kehuttu, mittariston vasemmalla puolella olevista napeista ohjattava kolmipykäläinen TorqueFlite-automaatti.
Torsion Aire –etujousitus oli sekin aikaansa edellä. Se antoi Chryslerille erinomaisen ajettavuuden, jota lehdistön edustajat ympäri Amerikkaa kehuivat parhaaksi ikinä! 300C oli myös ensimmäinen kirjainsarjalainen, jonka sai kangaskattoisena. Niitä myytiin 484 kappaletta, kun Hardtop-mallia valmistettiin neljä kertaa enemmän, 1918 kappaletta. Eli harvinaiseksi jäi, vaikka seuraavien polvien myynti putosi vielä tästäkin reilusti.
300D
Seuraavana vuonna esiteltiin luonnollisena jatkumona 300D.
Muutokset olivat hyvin pieniä, ja ulkopuolelta niitä on hankala havaita:
Takavalot ovat pienemmät, nyt ne täyttivät vain osan valtavien siipien
päädyistä. Edestä mallien erottaminen on vielä vaikeampaa, tuulilasi jatkuu
58-mallissa aavistuksen korkeammalle, eikä katto laskeudu enää sen päälle. Alin
kuva on nimenomaan 300D-mallista, siitä huomaa hyvin kuinka pienistä eroista
puhutaan.
Moottoripuolellekin saatiin päivityksiä, sillä perusmallin teho kasvoi viisi hevosvoimaa. Varsinainen uutuus oli kuitenkin polttoaineen suihkutus, joka piti huippumallin tehon samassa kuin edellisenäkin vuonna. Se oli historian ensimmäinen Chrysler-malli, johon asennettiin tietokone polttoainetta ohjaamaan! Monimutkainen järjestelmä asennettiin vain 35 autoon ja useimmat niistä muutettiin pian takaisin kaasarikäyttöisiksi jatkuvien ongelmien vuoksi. 300D-mallia valmistettiin 618 Coupé-mallia sekä 191 avoversiota.
Moottoripuolellekin saatiin päivityksiä, sillä perusmallin teho kasvoi viisi hevosvoimaa. Varsinainen uutuus oli kuitenkin polttoaineen suihkutus, joka piti huippumallin tehon samassa kuin edellisenäkin vuonna. Se oli historian ensimmäinen Chrysler-malli, johon asennettiin tietokone polttoainetta ohjaamaan! Monimutkainen järjestelmä asennettiin vain 35 autoon ja useimmat niistä muutettiin pian takaisin kaasarikäyttöisiksi jatkuvien ongelmien vuoksi. 300D-mallia valmistettiin 618 Coupé-mallia sekä 191 avoversiota.
300E
Sakanneesta myynnistä huolimatta vielä seuraavan vuoden 300E
kantoi komeaa keulaa ylpeydellä. Ainoastaan maskin ritilä muuttui punaisiksi
raidoiksi. Myös etujarrujen ilmanottoaukot oli suojattu samanlaisella
peitteellä. Siipien profiili pysyi samana, mutta koko takaosa uudistettiin
valoja ja puskureita myöten. Muutokset veivät ilmettä raskaampaan suuntaan,
eikä ainakaan omaa silmääni miellytä niin paljon kuin kaksi edellistä versiota.
Mahtava Hemi-moottori todettiin liian raskaaksi ja kalliiksi rakentaa, joten se korvattiin 413-kuutiotuumaisella veekasilla, jossa oli edelleen 380 hevosvoimaa. Se oli yksinkertaisempi ja kevyempi, sekä varustettu kiilanmuotoisella palotilalla.
Nämä muutokset kenties himmensivät 300-sarjan loistoa hieman, ja seuraava malli olikin jo täysin uudelleen muotoiltu eikä enää yhtä kaunis. Lopulta Chrysler kävi aakkoset läpi L-kirjaimeen asti (i-kirjainta lukuunottamatta) vuoteen 1965 mennessä. Jokainen niistä pysyi suhteellisen harvinaisena.
Tänään siisteistä 1950-luvun lopun kirjainsarjalaisista joutuu maksamaan vähintään 50 000 dollaria. Kangaskattoisten hinnat voi vielä surutta kertoa kahdella. Suomessa on ainakin yksi avomallinen 300C, ja kuvien valkoisten yksilöiden lisäksi Ahvenanmaalla asustelee yksi vaaleanpunainen 300C Coupé.
Mahtava Hemi-moottori todettiin liian raskaaksi ja kalliiksi rakentaa, joten se korvattiin 413-kuutiotuumaisella veekasilla, jossa oli edelleen 380 hevosvoimaa. Se oli yksinkertaisempi ja kevyempi, sekä varustettu kiilanmuotoisella palotilalla.
Nämä muutokset kenties himmensivät 300-sarjan loistoa hieman, ja seuraava malli olikin jo täysin uudelleen muotoiltu eikä enää yhtä kaunis. Lopulta Chrysler kävi aakkoset läpi L-kirjaimeen asti (i-kirjainta lukuunottamatta) vuoteen 1965 mennessä. Jokainen niistä pysyi suhteellisen harvinaisena.
Tänään siisteistä 1950-luvun lopun kirjainsarjalaisista joutuu maksamaan vähintään 50 000 dollaria. Kangaskattoisten hinnat voi vielä surutta kertoa kahdella. Suomessa on ainakin yksi avomallinen 300C, ja kuvien valkoisten yksilöiden lisäksi Ahvenanmaalla asustelee yksi vaaleanpunainen 300C Coupé.
 |
| © Caradise 2015 |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti