Fiat 1500 Pininfarina Coupé

Fiatin historiaan mahtuu valtavan paljon malleja. Suosittujen pikkuautojen rinnalla tehdas on aina tuottanut myös keskiluokkaan soveltuvia autoja. Lähes jokaisesta versiosta on myös avo- tai coupé-malli. Pakkaa sekoittaa myös Italian lukuisat erikoiskorien muotoilijat, jotka iskivät kätensä myös useaan Fiatiin, jotka saivat uniikin muotoilun tavallisen tekniikan ympärille.

Yksi kuuluisimmista on tietysti Pininfarina. Sen autot ovat monen mielestä kaikkein kauneimpia. Pininfarina oli lähes yksinoikeutettu Ferrarien muotoilija, mutta suunnittelutoimistolla oli myös monia muita asiakkaita. Varsinkin 1960-luvulla tiettyjä piirteitä suosittiin yli merkkirajojen.

Esimerkiksi sporttimallinen 1500 näyttää erehdyttävästi Ferrarin 250 GT-sarjalta. Avoversio oli huomattavasti suositumpi, mutta Pininfarina halusi tuotantoon myös kiinteäkattoisen mallin, joita tehtiin noin 2 500 kappaletta vuosina 1960-66. Myös muut korittajat, kuten Vignale, on luonut oman näkemyksensä "tonniviissatasesta". Niitä valmistui kuitenkin huomattavasti vähemmän.

Konepellin alla oli kierrosherkkiä neloskoneita. Lähtömallin moottori eli 1500 kehitti runsaat 70 hevosvoimaa, joka sai Coupén kulkemaan parhaimmillaan 160 km/h. Seuraava porras oli 1500 S. Siinä on kymmenen kuutioita ja kymmenen hevosvoimaa enemmän. Tällä noin tonnin painoinen Fiat kiihtyy sataseen melkein kymmenessä sekunnissa.

Kuvan auto on malliston huipulta. 1600 S on Maseratin veljesten virittämä OSCA-malli. 1 568-kuutioisesta rivinelosesta otetaan irti 90 hevosvoimaa, joka vie Fiatia parhaimmillaan 177 km/h. Vaihteistoksi saa 4- tai 5-pykäläisen manuaalin. Kukkulan kuninkaan tunnistaa soikean maskin päissä olevista lisävaloista.

Yksi Fiat 1500 Pininfarina Coupé löytyy Suomestakin. Se on vieläpä alkuperäinen Suomi-auto! Sibelius-monumentin muotoilija Eila Hiltunen sai sen lahjaksi Battista Pininfarinan pojalta Sergio Farinalta. Hän antoi suomalaisen kuvanveistäjän valita minkä tahansa auton Fiat-konsernin mallistosta palkkioksi luonnoksistaan tehtaan tiloihin. Taideteosta ei kuitenkaan koskaan luovutettu Italiaan, sillä Battista kuoli ennen sen valmistumista, ja koko tilaus peruttiin.

© Caradise 2015