Málagan Automuseo

Kun suunnittelin reissua Espanjan aurinkorannikolle, kaksi paikkaa oli aivan pakollisia käyntikohteita: Toinen oli Puerto Banuksen huvipursisatama Marbellassa, toinen oli Málagan Automuseo. Tätä museota myös mukana ollut oppaamme suositteli. Eikä turhaan!

Museon virallinen nimi ”Museo Automovilístico y de la Moda” kuulostaa pramealta ja se paljastaa myös nerokkaan idean: siellä on yhdistetty autot ja muoti vuosikymmenten varrelta. Tässä on erittäin hyvä syy saada naisetkin mukaan ja on siten helppo ”anoa lupaa” tuhlata yksi lomapäivä automuseossa auringossa löhöilyn sijaan.

Jokaisen auton vieressä on aikakaudelle sopiva mekko. Näin on helppo kuvitella mielessään, millaisessa iltapuvussa nainen voisi astua ulos kyseisestä autosta, kun se uutena kiilsi kalliin ravintolan edustalla. Herroillahan on ollut päällään puku hieman eri muodoissaan jo pidemmän aikaa. Autojen painotus on tietysti kalliimman hintaluokan puolella, toki muutama vanha kansanautokin on mukaan huolittu.

Museo kierretään myötäpäivään aikajärjestyksessä, alkaen viime vuosisadan alusta aina 1960-luvun upeimpiin urheiluautoihin. Eikä pysyvän näyttelyn yksilöt todellakaan ole mitään tusinatavaraa! Autot on itse asiassa jaettu kymmeneen eri kategoriaan ikänsä tai tyylinsä perusteella. Esimerkiksi 1930-luvun luksusavoautoja on useampi yksilö: Delage, Talbot-Lago, Peugeot Eclipse, Cord, Auburn, BMW, Mercedes-Benz 540K sekä pari upeaa Lanciaa. Myös saman aikakauden tai hieman uudempia erikoisuuksia löytyy monipuolisesti: Tatra V8-takamoottorilla, Bugatti Type 57 Galibier Saloon, Salvador Dali-tyylinen Renault-metsästysauto, sekä oma suosikkini Kaiser Darrin. Englantilaisia aristokraatteja on tarjolla myös useampi. Ja tietysti nippu urheiluautoja, kuten Maserati A6, sekä Delahaye 235 Coupé. Jätetään vielä muutama yllätys mainitsematta, käykää ihmeessä tutustumassa!

Kuten monen yksityisen automuseon tapauksessa, tämäkin kattava kokoelma on alkujaan yhden miehen keräämä. Portugalilaisen miljonäärin kokoelma ehti jo kertaalleen hajota, mutta hänen poikansa sai hankittua niitä takaisin ja useita muita siihen päälle. Moni autoista on vieläpä löydetty ja pelastettu ties mistä ahdingosta! Museon kaupasta voi ostaa kympillä hienon kirjan, jossa jokaisen auton tarina on lyhyesti kerrottu.

Autojen ympärille on rakennettu myös kuvaelmaa siitä, kuka tai millainen henkilö olisi autoa voinut aikanaan ajaa. Seinille on aseteltu aiheeseen sopivaa rekvisiittaa, mutta tilaa on onneksi jätetty reilusti. Tämä synnyttää avaran ja laadukkaan tunnelman. Mielikuvan pölyisestä ja tunkkaisesta museosta voi unohtaa.

Autot ovat aina olleet myös taideteoksia. Tämä fakta on huomioitu hyvin Málagan automuseossa. Museon autoyksilöt jo itsessään täyttävät tämän kriteerin täydellisesti, mutta ympäri museota on vielä useita autoaiheisia tai autonosista tehtyjä taideteoksia. Yksi käytävä koostuu vanhoista moottoreista, jotka on usein maalattu erikoisella tavalla. Ferrarin V8 on jo taideteos sellaisenaan, eikä se tarvitse koristemaalauksia osakseen!

8,5 € hintaiseen museon antiin ei todellakaan tarvitse pettyä. Noin 90 autoa käsittävän näyttelyn voi kahlata läpi jo tunnissa, mutta kiireetön autoentusiasti tutkii häikäiseviä yksityiskohtia vaikka koko päivän! Málagan Automuseo on arvostettu Espanjan kymmenen parhaimman museon joukkoon, eikä ihme. Caradise suosittelee lämpimästi kun seuraavan kerran suuntaat matkasi Costa del Solin rannoille!

© Caradise 2017

Autuas Aurinkorannikko

Pimeimmän kaamoksen aikaan ei tee ollenkaan pahaa ottaa pikku breikki arjen harmaudesta, ja tehdä loikka jonnekin lämpimämpään maailmankolkkaan. Joulun aikaan lähes koko Eurooppa kärvistelee kylmässä ja sateessa, mutta sen äärilaidalla on vielä paikkoja, joissa aurinko hellii talvellakin. Yksi tällainen paikka on Espanjan Aurinkorannikko, eli Costa del Sol, jonne tein viikon mittaisen budjettimatkan.

Tukikohtana toimi suomalaisten suosima Fuengirola, josta varasimme hotellin. Neljän hengen seurue liikkui paikasta toiseen kätevästi edullisella vuokra-Fiatilla. Sää vastasi elo-syyskuun kelejä Suomessa, eli lämpötila lähenteli kahtakymmentä nousematta juurikaan sen yläpuolelle. Sadepäiviä on täällä toki huomattavasti harvemmin kuin Suomessa, aurinko paistoi yhtä maanantaista aamua lukuun ottamatta. Yksi matkalaisista tunsi Fuengirolan ja lähiseudun kuin omat taskunsa, ja hän toimi arvokkaana oppaana tuntien reitit ja paikalliset nähtävyydet. Itsekin olen toki tällä seudulla käynyt muutaman kerran aiemmin.

Fuengirolassa asustelee jatkuvasti kymmenisen tuhatta suomalaista, ja lähialueilla toinen mokoma. Kaikkia palveluita seurakunnista baareihin on siis saatavilla kätevästi Suomen kielellä. Suomalaiseen törmääminen kaupungin keskustassa on siis enemmän sääntö kuin poikkeus. Itse kaupunki on vajaan sadantuhannen asukkaan rantakaupunki ”duunareille”, jossa hintataso ei ole ihan niin korkea kuin ehkä naapurikaupungeissa.

Silti tämän kaupungin kaduille riittää jo monenlaista kulkupeliä. Fuengirolan rantaviiva on varsin suora ja sen rantakadun pituus on ainakin kuusi kilometriä. Sen varrella kulkee tietysti myös kaikki auringonpalvojat avoautoineen. Talviaikaan yli puolet avoautoilijoista toki pitää rätin visusti ylhäällä, mutta piristäviä poikkeuksiakin onneksi on, kuten kuvan Cobra-kuski tonttulakki päässä! Ferrareitakin kaupungissa näkyy satunnaisesti.

Koko rantaviiva on jo aika tiheästi asutettu, eikä naapurikaupunkien välillä ole välttämättä minkäänlaista tyhjää aluetta. Kun mennään idemmäksi Fuengirolasta, rannikko muuttuu jyrkemmäksi Benalmadenassa. Siellä maisemat ovat aavistuksen komeammat, ja tämä näkyy tietysti asteen verran laadukkaammissa asutuksessa sekä autoissa. Benalmadenan sokkeloisessa huvipursisatamassa ei Bentley ole mikään ihmeellinen ilmestys. Torremolinos Málagan suuntaan on edellisten kanssa samaa tasoa, sen läpi ajaessa yllätti pari Aston Martinia minuutin sisään.

Torremolinoksen ja Málagan välissä on sentään pieni väli asumatonta seutua. Málagahan on alueen Helsingin kokoinen pääkaupunki. Tänne ne kaikki lentokoneetkin laskeutuvat. Autokanta ei sinänsä muuksi muutu, ja ahdasta on täälläkin keskustassa. Joulusta muistuttaa kävelykatujen valtaisat jouluvalokompleksit. Gibralfaron kukkulalta saa hyvän yleisnäkymän kaupungista.

Maininnan arvoinen vierailukohde on myös Málagan upea automuseo rannan tuntumassa, josta kerron myöhemmin lisää. Kun saavuimme automuseolle, rantakadulla auton edestä pyyhälsi upouusi Lamborghinin katumaasturi Urus! En valitettavasti ehtinyt napata kuvaa todisteeksi. Varma aurinko yhdessä upeiden vuoristoteiden kera onkin saanut monen autonvalmistajan esittelemään tai testaamaan autojaan juuri täällä ainakin talvikautena. Näkyipä Málagan keskustassa myös kasvojenkohotuksen saava Audi TT:n avoversio kirjavine puskurinaamioineen!

Autobongarin unelmakylä tällä seudulla on kuitenkin Fuengirolasta saman verran länteen: Se on rikkaiden suosima Marbella, sekä erityisesti Puerto Banuksen huvipursisatama kalliine liikkeineen. Siellä monet miljonäärit ja julkkikset pitävät valtavia jahtejaan ja kruisailevat superautoillaan. Puomien takana olevalle alueelle ei edes pääse noin vain omalla autolla, kävellen kylläkin. Vaikka sää oli aurinkoinen, tällä kertaa talvinen ajankohta näkyi autokannassa: ”vain” muutama Bentley, Porsche ja Jaguar, sekä tietysti pari pakollista Ferraria, mutta eipä sen ihmeempää. Turistikausina saattaa nähdä mitä eksoottisimpia ökyautoja Bugatteista lähtien!

Aurinkorannikolla käydessä kannattaa poiketa vielä sata kilometriä lännen suuntaan Gibraltarilla. Niemenkärki on edelleen brittien hallussa, ja rajaa ylitettäessä passia kysellään parikin kertaa. Erittäin tiheästi asuttuun pikkukaupunkiin on eksynyt myös monenlaista urheiluautoa, myös jonkun verran klassikkoautoja, mitkä ovat Espanjan puolella harvinaisempia. Suurin nähtävyys on tietysti 400 metriä korkea ja erittäin jyrkkäseinäinen vuori, sekä paikalliset pikku apinat, magotit vuoren huipulla! Huipulta avautuu myös komea näkymä Marokon Atlasvuorille.

Koko Espanjan etelärannikko on erittäin mäkistä seutua, joten kannattaa myös suunnata autonsa keula pois rannalta joihinkin upeista pikkukylistä. Vaikka autohulluille siellä tuskin on mitään nähtävää, on maisemat usein häikäisevän upeita. Esimerkiksi kävelyretki El Chorron rotkojen läpi on vaivansa arvoinen. Toinen syy lähteä kiipeilemään rinteitä pitkin on itse tiet! Mutkaisia reittejä vuorten huipuille riittää, ja ne ovat pääosin erittäin sileää asfalttia. Voi kun pääsisi omalla Mazdalla ajelemaan näitä kiemuroita, sillä jo tehoton vuokra-Fiat houkuttelee ajelemaan neulansilmämutkia ylös ja alas!

Autoilu Espanjassa ei ole ihan niin kaoottista kuin Italiassa, mutta kyllä täälläkin lujaa mennään. Varsinkin uhkarohkeiden skootterikuskien kanssa saa olla todella tarkkana. Rauhallinenkin kuski pärjää, paikalliset ovat yllättävän kärsivällisiä, vaikka joku jättäisi autonsa hetkeksi keskelle tietä! Kolhuja on joka autossa, Espanjassa ei ehkä arvosteta saksalaisia laatuautoja tai muitakaan menopelejä kovin korkealle. Huolettomuus ja rento meno näkyy myös paikallisten elämänasenteessa: Kuumimpina iltapäivän tunteina vietetään siestaa ja monet kaupat ja ravintolat ovat silloin kiinni. Tämä hämmentää skandinaavista turistia, joka haluaisi ottaa kaiken irti lyhyen päivän auringonsäteistä talven kylminä kuukausina.

© Caradise 2017