Näkemiin Alfa!

Vuosi 2020 on ollut hyvin poikkeuksellinen. Korona on pakottanut pitämään turvavälejä ja pysymään, jos ei nyt aina kotona, niin ainakin Koti-Suomessa. Omassa elämässäkin on tapahtunut paljon. Kevään alkaessa menimme naimisiin, joten Caradise on jäänyt huomiossa vähemmälle.

Myös työrintamalla on ollut murrosta. Saimme yrityksestämme ostotarjouksen, johon oli tartuttava. Suomen suurin autokouluketju CAP osti Hämeenlinnan Autokoulun kesäkuussa! Itse siirryin työntekijäksi samaiseen firmaan. Vastuut vähenivät ja velkojen lyhennys alkoi. Koko kesä on tietysti mennyt sopeutuessa muutoksiin.

Suuremmilta tunnekuohuilta on sentään yrittäjyydestä luopuessa säästytty, mutta nyt on haikeutta ilmassa. Uusi omistaja tuo tietysti mukanaan omat kuvionsa ja työkalunsa, ja niihin totutellessa on mennyt aikansa. Ja nyt on autojen vuoro päivittyä uusiin: kaunis ja ainutlaatuinen Alfa Romeomme myytiin Kamuxille! Siis sinne, mistä se aikanaan hankittiin. Tilalle tuli uusikorinen musta BMW 118i, yksi kymmenistä samanlaisista. Suurtuotannon edut ajavat intohimon ohi!

Giulietta ehti palvella autokoulukäytössä puolitoista vuotta. Sinä aikana oppilaat rullasivat Alfaan 20 000 kilometriä lisää mittariin, ja ilman mitään teknisiä ongelmia. Moni nuori sai inssinsä läpi tällä eloisalla italialaisella. Toki toiset oppilaat pitivät ylihelposta ja idioottivarmasta Golfista enemmän. Tuoreet kuskit eivät ehkä osaa vielä arvostaa Alfa Romeon tarkkoja ajo-ominaisuuksia ja herkkää reagointia.

Mutta minä osaan! Sen takia oli vielä viimeisenä iltana ennen luovutusta vietävä Alfa mutkateille ja ajettava sitä niin kuin Alfaa kuuluukin! Työnnetään siis Dynamic päälle ja kohti kaarteita. Tottakai järki pysyi tiukasti päässä, onhan autossa edelleen firman mainokset kyljissä.

Alfan ajettavuus mutkissa on kieltämättä erittäin hyvä! Nopeutta tekisi mieli nostaa koko ajan. Giulietta kääntyy niin herkästi ja innokkaasti kurveihin, että hymy nousee väkisin suupieleen. Mikään muu tämän koko- ja teholuokan auto ei kykene samaan. Myös luiston alkaessa auto käyttäytyy loogisesti. Muutenkin auton ominaisuudet ovat toimivat, ja tämä kelpaa perheautoksi enemmän kuin hyvin!

Dynamic-asetuksessa Giulietta reagoi kaasuun ärhäkästi. Jopa niin ärhäkästi, että normaalit liikkeellelähdöt sujuvat tottumattomalta nykien! Mutta tämä ominaisuus on omiaan kurveissa herkutteluun. Toisaalta 1,4-litraisen kyvyt eivät riitä loputtomiin, ja 140-heppaisen turbomoottorin puhti alkaa loppua 5 000 kierroksen paikkeilla. Mutta juuri näin auton pitää käskyjä totellakin, viiveettä ja välittömästi. Ikävä tulee!

Toisaalta ikävän ei välttämättä tarvitse olla lopullinen. Toivoisin, että niin Kamux, kuin sitten tuleva ostajakin osaisi arvostaa persoonallista teippausta, eikä niitä revittäisi heti pois. Toki autokoulun logot on hävitettävä, mutta olisin erittäin tyytyväinen, jos F1-henkiset tarrat saisivat koristaa Giuliettaa vielä pitkään. Mikäpä olisikaan kivempi muisto, kuin nähdä punavalkoinen Alfa Romeo jossain moottoritiellä uuden omistajan hymyillessä paksun ratin takana! Näkemiin Alfa ja kiitos!

© Caradise 2020

XXIX Bella Italia

Olen viime vuosina alkanut potemaan jo pienimuotoista kyllästymistä kaikenlaisiin autotapahtumiin. Nykyisin suurimpana motivaattorina on ollut lähinnä ajaa paikalle omalla harrasteautolla. Tästä syystä tämän vuoden Bella Italia olikin yksi kesän harvoista tapahtumista, jonne oli pakko päästä. Olihan hallussani ensimmäistä kertaa elämässäni italialainen auto, jolla kehtaisi ajaa paikan päälle!

Sinänsä Bella Italia ei ole vuosien saatossa juuri muuttunut. Niinpä oli helppo suunnistaa Hämeenlinnan Autokoulun Giuliettalla Mustialan kartanon maille muiden Alfa Romeoiden sekaan. Yleisön ohi lipuessa huomasi välittömästi, kuinka hyvin F1-teippaus puree. Vaikka paikalla oli useita samanmallisia, näyttävä ulkoasu sai monet räpsimään kuvia Alfastani! Kieltämättä en ole aiemmin omilla autoillani saanut vastaavaa huomiota kuin nyt.

Peruutin punavalkoisen Giuliettan vinoparkkiin hieman syrjään. Autoja tuntui olevan kentällä viime vuosia enemmän, tai ainakin Alfoja, enkä halunnut herättää liikaa huomiota. Silti oli hauska seurata sivusta, miten omasta autosta puhutaan ja otetaan kuvia! Vaikka en ollut kalastelemassa uusia asiakkaita, vaan näyttämässä luomustani, en ihmettelisi, jos joku alfisti työntäisi jälkikasvunsa juuri meidän autokouluun.

Autot ovat järjestäytyneet Bella Italiassa merkeittäin. Alfoja ja Fiateja on selvästi eniten, molemmilla on sopivasti edustusta käyttöautoista vähän harvinaisempiin sportteihin. Lancia on kolmanneksi yleisin valmistaja. Ferrareita ja Maserateja oli tänäkin vuonna molempia kymmenkunta. Yhtään harvinaisempaa merkkiä, kuten Lamborghinia tai De Tomasoa, ei ollut nyt paikalla.

Tällä kertaa säväyttävimmät yksilöt eivät silti olleet kotoisin Maranellosta, vaan nimenomaan Alfa Romeon upeita urheiluautoja. Vuosikymmenen takainen 8C Competizione sekä pienempi ja nuorempi 4C keräsivät yhdessä suurimman yleisön ympärilleen! Molemmat ovat jääneet erittäin harvinaisiksi keräilymalleiksi, jotka oli ilo nähdä ilmielävinä vierekkäin.

Italialaiset ovat ylipäätään panostaneet autosuunnittelussa muotoiluun, jopa käytettävyyden kärsiessä. Ja tästä saa Bella Italiassa hyvän käsityksen. Tämän olen itsekin päässyt oppimaan alkuvuoden aikana. Myös riemukas ajettavuus kuuluu italiaanojen hyveisiin. Sen sijaan saksalaisten suosimat laadukkuus ja kestävyys eivät aina ole italialaisten autojen tunnusomaisia piirteitä, mutta silti niille löytyy oma vankka fanijoukkonsa. Ja tätä joukkoa pääsee tapaamaan joka heinäkuu Tammelassa!

© Caradise 2019

Win On Sunday, Sell On Monday!

Moni varmaan miettii, miksi ihmeessä autotehtaat polttavat miljoonia, jotta menestyisivät moottoriurheilussa ympäri maailmaa. Amerikassa tämä on tiedetty jo pitkään: ”Who wins on Sunday, sells on Monday!”. Eli voittava auto parantaa myyntiä, ainakin teoriassa.

Suomalainen jääräpää ei silti myönnä ostavansa Toyota Yarista sen takia, että sellaisella lennetään kahtasataa ikivanhojen mäntyjen välissä. Mutta oma esimerkkini on poikkeuksellinen vahvistus väitteelle! Vain viikkoja sen jälkeen, kun Sauberin F1-talli julkisti kilpailevansa tulevalla kaudella Alfa Romeon nimissä, hankin Hämeenlinnan Autokouluun tuoreen Giuliettan!

Enkä tyytynyt vain hankkimaan Alfa Romeota, vaan halusin sen näyttävän myös siltä! Koko talven olen hahmotellut päässäni näyttävää teippausta, joka muistuttaisi mahdollisimman hyvin Kimi Räikkösen viimeisintä Formula 1 -autoa. Kun talli viimein julkisti autonsa värityksen Barcelonan testeissä, isot rattaat pyörähtivät nopeasti liikkeelle.

Noin kahta kuukautta myöhemmin Alfa on vihdoin valmis! Lopputuloksia voitte ihmetellä kuvista. Suoraan sanottuna en olisi uskonut sen toteutuvan näin nopeasti. Hämeenlinnalainen OA Hyvönen ja tallikaveri Luolaja Creative saivat toteutettua visioni erittäin tyylikkäästi. Viininpunainen sävy on metallihohtoinen, ja yksityiskohdatkin kestävät lähemmän tarkastelun. Tuplaviiva on juuri sopivan kaareva ja sopusuhtainen. Tyylitellyssä Alfa Romeon logossa huomasin tänään olevan piilossa Sveitsin lipun, tallin kotimaasta muistuttaen. Kaiken kaikkiaan olen luomukseen kieltämättä erittäin tyytyväinen!

Todellisuudessa olen haikaillut Alfa Romeota opetusautoksi jo pidemmän aikaa. Syytkin on helppo luetella: Ensinnäkin, Giulietta muistuttaa ominaisuuksiltaan vanhan koulukunnan autoja. Siinä on siis perinteinen käsijarru, joka on tarpeellinen liukkaan radan opetuksessa. Toiseksi, se käynnistyy avaimesta kääntämällä. Näinhän siis käynnistyy hyvin todennäköisesti se oppilaan ensimmäinen autokin! Nykytrendien mukainen nappikäynnistys löytyy vain harvan aloittelevan autoilijan ensimmäisestä menopelistä. Ja Alfa Romeo on tietysti huomattavasti persoonallisempi vaihtoehto kuin vaikkapa Kia, joka sekin täyttää helppokäyttöisen perusauton kriteerit!

Giulietta on myös tunnokas ajettava, mikä varmasti helpottaa opetusta. Nopea ohjaus saattaa tosin olla joillekin hankala hahmottaa. Lisäksi vaihteiden välitykset ovat mielestäni paremmat: Giulietta ei työnnä kakkosvaihteella liian lujaa mutkiin ja risteyksiin, toisin kuin monet saman luokan diesel-autot. Heti kun opetuspoljin saadaan asennettua paikalleen, pääsevät oppilaat toteamaan saman. Kunhan koko komeus vielä kestäisi opetuskäyttöä. On tunnustettava, ettei italialainen yllä saksalaisten laatutasoon. Toivottavasti siis kaikki osat pysyvät ehjinä!

Alfa Romeo toteutti muuten myös itse vastaavan idean kuin minä. Vain muutama päivä sen jälkeen, kun sain ensimmäisen hahmotelman Paint 3D:llä valmiiksi, tehdas julkisti erikoiserän Stelviosta ja Giuliasta, joissa on vähän vastaavanlainen teippaus. Liekö heillä ollut pääsy dropbox-kansiooni? Tosin tämä Giulietta muistuttaa ulkoasultaan paljon enemmän F1-autoa, kuin valmistajan oma näkemys. Ja on aivan turha haastaa oikeuteen, Alfa Romeon kannattaa olla vain tyytyväinen, että suostuimme maksamaan itse tästä taideteoksesta!

© Caradise 2019

Trilemma

Eletään jo huhtikuuta, ja vasta viime viikolla kaivoin Mazdani ulos tallista keväiseen lämpöaaltoon. Oikeastaan olisi tehnyt mieli heittää ensimmäinen lenkki jo helmikuun poikkeuksellisessa lämmössä, mutta Suomen laki ei (vielä) salli ajelua kesärenkailla helmikuun kuivalla asfaltilla. Toisaalta arvasin ilman kylmenevän maaliskuussa, joten en halunnut vielä katkaista maksutonta liikennekäytöstä poistoa. Aiempina vuosina olen ottanut Mazdan ajoon jo maaliskuun alussa.

Syitä kesäauton myöhäiseen käyttöönottoon on sään lisäksi pari muutakin. Tämä on oikeastaan ensimmäinen talvi, kun toinen autoni on myös omalla tavallaan nautinnollinen. Volvokin houkuttelee aurinkoisina päivinä kruisailemaan, ja keksimään keinotekoisia matkakohteita, kuten lähiseudun kartanoita. Silti kilometrejä on puolen vuoden aikana kertynyt vain reilut 4000. C70 toimii edelleen moitteetta, ja noin 12 litran keskikulutukseen alkaa tottua!

Toinen syy tulee Ruotsin kautta Italiasta. Hankin Hämeenlinnan Autokouluun vähänajetun Alfa Romeo Giuliettan opetuskäyttöön! Kyllästyin kolmesylinterisen BMW 116d:n jatkuvaan sammuiluun, ja halusin paljon tunnokkaamman bensa-auton tilalle. Giuliettaa ei enää myydä uutena Suomessa, joten tarpeeksi hyväkuntoista Alfaa piti kalastaa meren takaa. Kamux luki ajatuksiani, ja toi Ruotsista Suomeen juuri halutun kaltaisen yksilön, mikä helpotti kummasti ostopäätöstä!

Top Gearin Jeremy Clarkson esitti viisauden, että jokaisen kunnon autohullun pitää joskus hankkia Alfa Romeo! Vaikka Alfa on kaukana täydellisyydestä, sen ajettavuus ihastuttaa välittömästi. Nopea ohjaus ja pirteät välitykset saavat tehottomankin auton tuntumaan ärhäkältä. Keskikonsolin DNA-kytkin herkistää autoa entisestään.

Heti ensimmäisenä aamuna töihin mennessä vastaantullut Giulia-kuski heilautti kättään sielunveljeyden merkiksi! Tämä pisti välittömästi hymyn huulille. Olemme samassa veneessä. Olemme molemmat riippumattomia yksilöitä, jotka uskaltavat uida vastavirtaan. Siis Alfa-uroksia.

Kohta autokoulun oppilaat pääsevät maistamaan tätä tunnetilaa. Mutta sitä ennen valkoinen Giulietta saa näyttävän teippauksen, joka tullaan huomaamaan kaupungilla! Tätä odotellessa elän jokapäiväisen trilemman edessä: Millä autolla näistä kolmesta menisi töihin??

© Caradise 2019