Porsche 944 S2 3.0 Coupé testattu huhtikuussa 2024.
Vapaasti hengittävä S2 on haluttu Porschen klassikkomalli kolmelitraisella neloskoneella!
On hämmentävää, miten Porschen pitkäikäisistä
klassikkomalleista halutuimpia eivät suinkaan ole ne ensimmäiset versiot, vaan
pitkän kehityskaaren kokeneet viimeiset korinsa edustajat. Kuten viimeksi
koeajetulla 928-mallilla, halutuimmat versiot ovat loppuun saakka hiotut ja
tehokkaimmat GTS-mallit. Tämä poikkeus sääntöön pätee myös pikkuveli 944:n
kohdalla. Näiden, aikanaan suhteellisen edullisten autojen kohdalla hintahissi
on lähtenyt karkaamaan Saksassa ensimmäiseksi nimenomaan uusimpien ja
muhkeammilla puskureilla varustettujen S2- ja Turbo-versioiden kohdalla.
Porsche oli itse asiassa aika hankalan tilanteen edessä
1990-luvulle tultaessa. Kaikki sen kolmesta mallisarjasta oli suunniteltu alunperin
jo 1970-luvulla. Isoimpien mallien historiasta kerrottiin jo edellisessä
julkaisussa. 944-mallin tarina alkaa kapeammasta 924-sarjasta, joka esiteltiin
jo vuonna 1976. Jatkuvan kehitystyön avulla leveämpi 944 tuotiin aluksi 924:n
rinnalle ja lopulta pieni etumoottorinen urheiluautosarja kulminoitui
harvinaiseksi jääneeseen 968-malliin. Vaikka näiden mallien myynti oli hyvä, taloudellisesta
suosta Porsche ei kuitenkaan vielä näillä noussut: siihen tarvittiin
Suomessakin valmistettu keskimoottorinen Boxster sekä sen perään täysin
uudistettu nestejäähdytteinen 996-sukupolvi 1990-luvun lopulla.
924 piti aluksi tulla Volkswagenin mallistoon, ja
kaksilitrainen rivinelonen olikin Audilta lainattu ja jatkojalostettu.
Öljykriisin seurauksena Volkkari kuitenkin vetäytyi projektista, ja Porsche
halusi ottaa jo lähes valmiin tuotteen omaan mallistoonsa. Pieni etumoottorinen
urheiluauto oli helppo ajaa ja ripeäkin, ja nopeasti Porsche toi tarjolle
tehokkaampia turboahdettuja versioita.
Suurinta kritiikkiä tasapainoinen urheiluauto sai
karkeakäyntisestä neloskoneestaan. 1980-luvulle tultaessa Porsche kehittikin
täysin oman nelisylinterisen moottorin tasapainoakselein. Sen iskutilavuus
nousi 2,5-litraan ja perusversion teho noin 160 hevosvoimaan. Uusi moottori
istutettiin lokasuojistaan pullistetun 924:n keulaan ja mallinimeksi
päivitettiin 944. Samalla varustelua parannettiin, mutta vaihteisto pysyi
edelleen taka-akselin yhteydessä tasapainoisen painojakauman saavuttamiseksi,
kuten 924-mallissa.
Myös tämä moottori luonnollisesti ahdettiin, jolloin siitä
puristettiin irti 220 hevosvoimaa, ja myöhemmin Turbo S -mallissa jopa 250
hevosvoimaa! 1985 esitellyn Turbon tunnisti helposti vielä muhkeammasta
puskuristaan, jossa oli leveät vilkut ja sumuvalot niiden alla. Varustelu alkoi
kuulostaa näissä jo muutenkin aika modernilta: Saatavilla oli ABS-jarrut ja
jopa turvatyynyjä etumatkustajille!
Vapaasti hengittävä moottori sai kanteensa
neliventtiilitekniikkaa vuonna 1987. Tätä versiota myytiin nimellä 944 S ja
teholukemat nousivat 190 hevosvoimaan. Näillä eväin satasen nopeus saavutettiin
6,5 sekunnissa.
Vuonna 1989 myös vapaasti hengittävän version oli vuoro
saada Turbo-mallin puskuri keulalleen ja näin syntyi 944 S2. Moottorin tehoja
nostettiin 211 hevosvoimaan kasvattamalla iskutilavuutta kolmeen litraan. Se
olikin vuosikymmenen vaihtuessa suurin tuotannossa ollut neloskone! 944-mallin myynti
jatkui vuoteen 1991 saakka ja yhteensä näitä valmistui kymmenen vuoden aikana
yli 163 000 kappaletta.
Alkuperäinen harvinaisuus
Eräänä työpäivänä huhtikuussa puhelin soi ja nuorehko mies
tarjoaa myytäväksi isänsä Porschea. Yleensä tällaisia ei Rinta-Joupille
myyntiriviin hamuilla, joten en puhunut puhelusta päällikölle mitään. Jos saisi
edes Porschen näytille Hämeenlinnaan, niin voisi ehkä päästä lyhyelle
koeajolle, vaikkei auto myyntiin jäisikään. Seuraavana päivänä myös itse
omistaja otti yhteyttä ja sovittiin, että hän tulisi näyttämään autoa paikan
päälle.
Parin viikon päästä omistaja kaartaa Porschensa pihaan
suoraan katsastuksesta ja pääsen ihmettelemään autoa lähemmin. Hän kehui auton
olevan erittäin alkuperäisessä kunnossa ja omistajahistorian tiedossa Saksasta
lähtien. Suomessa autolla onkin ollut vain tämä yksi omistajaperhe lähes 20
vuotta! Kyseessä on siis vähän ajettu ja suht virheetön 944 S2 viimeiseltä
mallivuodelta. Punainen väri on vähän menettänyt pigmenttiään, mutta muuten
auto on siistikuntoinen ja toimiva. Sisältäkin auto on siisti ja puettu ajattoman
tyylikkääseen mustaan nahkaverhoiluun. Vanteina pyörii alkuperäiset
16-tuumaiset levymäiset alumiinikiekot ja toiset samanlaiset on kuulemma
kitkarenkaiden kavereina.
Ovea avatessa 944:stä huokuu samanlainen laadun ja
jämäkkyyden tuntu kuin 928:sta. 1980-luvun design on herkästi liian kulmikasta,
mutta S2 on mielestäni onnistunut välttämään mauttomimmat aikakautensa
yksityiskohdat. Toki monesta kytkimestä ja alkuperäisestä Blaupunkt-soittimesta
huomaa, millä vuosikymmenellä 944 on suunniteltu. Ilmastointia ei ole, mutta
haluttu lisävaruste kattoluukku löytyy! Pääntila on tässäkin rajallinen, mutta
muuten 944 ei tunnu sen ahtaamalta kuin aavistuksen suurempi 928.
Kuten aiemmin 928:n kanssa, tämänkään käynnistäminen ei
vaadi sen kummempia erikoisuuksia. Tässä yksilössä on käytössä ajonestolaite,
joka vaatii avainpalikan kuittaamista koodilaitteeseen. Kolmilitrainen
neloskone käynnistyy sivistyneesti ja käy tasaisesti. Ajaminen on helppoa, toki
ajotuntumassa on paljon enemmän miellyttävää mekaanisuutta kuin nykyautoissa.
Koeajolenkki oli tällä erää vain lyhyt pyrähdys moottoritien
liittymien välissä. Siinä sai tuntumaa mutka-ajoon yhden kääntyvän rampin
verran. Sen perusteella ei voi valittaa kallistelusta tai jämäkkyyden
puutteesta. Tehoiltaan S2 tuntuu ripeältä, muttei pelottavan nopealta. Se onkin
oikeastaan käytännössä yhtä nopea kuin seitsemän vuotta vanhempi 928 S
automaattivaihteistolla, vaikka häviää tehossa lähes sata hevosvoimaa!
Manuaalivaihteisto lisää tässäkin herkkyyttä ja hallinnan tunnetta, ja vie
kuljettajan askelta syvemmälle ajokokemuksessa!
Koeajon jälkeen uskalsin kertoa jo pomollekin, että
tällainen harvinaisuus olisi kaupan! Tutkittuamme porukalla auton kuntoa
moottoritilaa myöten päällikkö vetäytyi miettimään sopivaa ostotarjousta. Itse
olin jo tutkinut sen verran markkinoita, että näin alkuperäisiä ja vähän
ajettuja myydään Saksassa jopa 25 000 eurolla! Suomessa kysyntä
tällaisille on tietysti pienempi, mutta lähemmäs kahta kymppiä autosta
uskaltaisi pyytää. Hetken jännityksen jälkeen sain tietooni ostohinnan ja
yllätykseksi omistaja suostui heti myymään auton tarjottuun hintaan! Jääköön
kyseinen summa liikesalaisuudeksi…
Fiksareiden kiillotuksen jälkeen 944 näyttää erittäin
upealta ja on herättänytkin valtavaa kiinnostusta! Itsekin pääsin tutkimaan
tarkemmin klassikkoauton sielunelämää ja saksalaista insinööritaitoa.
Esimerkiksi kattoluukkua saa raotettua sähköisesti napilla virtojen ollessa
päällä ja kun avain on ensimmäisessä asennossaan, sama nappi vetää
nostomekanismin piiloon, jolloin targa-palan voi ottaa kokonaan irti ja heittää
takakonttiin!
Vielä hetken Hämeenlinnan Rinta-Joupilla on siis myynnissä
kaksi erittäin upeaa klassikko-Porschea lähes samaan hintaan! Kumman sinä
valitsisit? Oma vaakakuppini saattaisi kuitenkin kallistua aavistuksen verran
vanhemman isolohkon suuntaan…
© Caradise 2024 |