Mutta järjestäjät olivat tiukkana, ja tivasivat juhlamallini
valmistusvuotta. Edellä ajanut saman ikäinen Ferrari 360 Modena pääsi sisään
kuulemma kutsuvieraana, mutta omaani ei alueelle huolittu, vaan jouduin
tyytymään rahvaalle tarkoitetulle parkkipaikalle. Sitä ennen käännös vasemmalle
Svinhufvudinkadulle oli estetty, joka sai aikaan valtavan jonon
Hollolankadulle!
Parkkipaikat pursuilivat kaikenkarvaisia klassikkoautoja jo
yhdentoista aikaan aamusta. Suurin osa oli tutun oloisia autoja, mutta onneksi
sekaan mahtuu aina todellisia aarteita. Tällä kertaa sellaiseksi voi
ehdottomasti laskea Citroën SM Cabrioletin! Jäin heti pohtimaan, kuinka
harvinaisesta autosta mahtaa olla kyse, sillä tehdas ei itse suostunut
avomalleja valmistamaan. Ison kissan etukulmassa lukeva Mylord paljasti
myöhemmin, että tällaisia on rakennettu kourallinen, ja yksi niistä myytiin
viisi vuotta sitten puolella miljoonalla!
Parkkipaikkoja kierrellessä aika rientää leppoisasti, ja
sisään näyttelyyn tulee mentyä ehkä jo turhan myöhään. Päätin säästää täynnä
urheiluautoja olevan teemaosaston viimeiseksi, mikä melkein osoittautui
virheeksi. Näyttelyn sulkemisaika alkoi tikittämään tuskastuttavan nopeasti, ja
jouduin kiertämään varsinaiset näyttelyosastot turhan vauhdikkaasti. Onneksi
ehdin juuri ja juuri tutustua kunnolla tämän vuoden teemaosastoon.
Se olikin rakennettu tänä vuonna poikkeuksellisen
näyttäväksi! Urheiluautot kun lämmittävät sydäntäni kovasti, niin oli kiehtovaa
nähdä parikymmentä erittäin kiiltävää urheiluautoa vuosien varrelta siistissä
hallissa. Autot olivat jaoteltu maittain, ja takaseinällä kerrottiin hyvin
urheiluautojen historiasta Suomessa. Se kun ei vuosikymmeniä sitten ollut
kovinkaan runsas. Mutta onneksi tänne kylmään Pohjolaankin on aina jokunen
eksoottinen sportti eksynyt.
Näyttelyn helmeksi yhdessä ensimmäisen valmistusvuoden
Corveten kanssa oli pienelle korokkeelle asetettu Ferrari 250 GTE 2+2.
Täydelliseksi entisöity klassinen perhe-Ferrari ostettiin aikanaan Suomeen
uutena! Lahden messukeskuksessa onkin käynyt vuosien varrella melkeinpä
jokainen 250-sarjan Ferrari Suomessa! Tämä kertonee tapahtuman tasosta jotain…
Halusin myös tutkia, miten muut osastot olivat toteuttaneet
”urheiluautot” -teemavuotta. Osa ei kieltämättä mitenkään. Monet kerhot toivat
sentään näytille urheiluautoiluun läheltä liippaavia kilpa-autoja, esimerkkinä Le
Mansiin eksynyt Cadillac. Urheiluauton käsite on tietysti hyvin häilyvä,
joiltakin osastoilta löytyi mielenkiintoisia coupé-malleja. Esimerkkinä
mainittakoon Paradise Carsin myymä Rolls-Royce Silver Shadow Mulliner Park Ward
Fixed Head Coupé! Myös ranskalaiselta avenuelta pystyi bongaamaan kaksi
kaunista ja erittäin harvinaista coupé-mallia: Citroën 11A Faux-Cabriolet sekä
Peugeot 301 D Coupé.
Maininnan arvoisia näyttelyesineitä olivat myös Jaguar-kerhon
paikalle tuoma SS100 Roadster, sekä erikoiskorinen Bentley Mark VI Special
SccH:n osastolla. Myös kaunis Fiat 1100 Trasformabile viehätti Il Garage di Don
Carlo ry:n osastolla “La Dolce Vita”, joka palkittiin näyttelyn parhaaksi
yhdistysosastoksi.
Näitä urheiluautoja olisi tutkinut mieluusti kauemminkin,
mutta klo 17 vieraat häädettiin ulos hallista. Ja ulkona odotti vielä yksi
yllätys: Eipä ole koskaan vielä toukokuun ensimmäisenä viikonloppuna
pidettävässä Classic Motor Showssa satanut lunta, mutta nyt on! Onneksi maahan
ei jäänyt enää mitään, joten kaikki vanhat arvoautot saatiin ajettua kotiin
turvaan. Ja vinkiksi ensi vuodelle: Ajoissa paikalle…
 |
| © Caradise 2019 |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti