Ihana Italia

Yöpaikkamme sijaitsi siis Verceian kylässä Como-järven pohjoispuolella. Maisemat ovat edelleen mykistävät. Peilityyni järvi rauhoittaa mielen, samalla kun katselemme aamiaispöydässä, kuinka aurinko valtaa taas päiväksi länsipuolen vuorenrinteet.

Sitten palasimme eilistä reittiä takaisin Luganoon Sveitsin puolelle. Tie kiemurtelee Como-järven rantaa kymmeniä kilometrejä,  nousee hetkeksi mäen päälle,  ja pian alas Lugano-järven rannalle. Tie on ahdas ja mutkainen, ja paikalliset roikkuvat perässä kiinni, tai ohittelevat härskisti. Yritäpä siinä sitten ihastella niitä maisemia! Välillä kannattaakin ajaa tien sivuun, päästää jono takaa ohi, ja napsaista samalla muutama kuva.

Luganoon saavutaan reilun tunnin kuluttua. Se on kieltämättä yksi kauneimpia kaupunkeja, missä olen käynyt. Ja siellä haisee raha. Rikkaat sveitsiläiset pyörittelevät pankkibisneksiään ja ajelevat upouusilla Aston Martineillaan. Frangien puuttuessa parkkiautomaattiin, jäi kävelyretki keskustassa kuitenkin väliin. Muutenkin Sveitsi on kallis maa: kaikkialla pätevä BigMac-indeksi näytti hurjia yli yhdentoista euron lukemia!

Poistuimme Sveitsistä maksullisia moottoriteitä pitkin. Valtava Po-joen laakso alkaa pian Italian rajan jälkeen, ja alue on tasainen kuin Pohjanmaa. Lämpötilakin on noussut vaivihkaa hellelukemiin. Moottoritiet ovat Italiassa erinomaisia, mikä on ärsyttävää, sillä niistä veloitetaan noin euro per 10 kilometriä. Olemme niukalla budjetilla liikenteessä,  joten poistumme A7-tien ensimmäisestä liittymästä ja jatkamme pienempiä maanteitä.

Tieverkosto risteilee kylästä kylään ja hitaasti saavutamme laakson eteläreunan, jolloin mutkitellaan taas vuorenrinteitä. Itse asiassa huomaamme pujottelevan A7-moottoritietä puolin ja toisin välillä yli ja välillä ali. Motari ei mäkiä pahemmin väistele, vaan puhkoo tunnelein niiden läpi, tai korkein silloin laaksojen yli. Pikkutiellämme mutkat tiukkenee mitä korkeammalle mennään. Tämä on todellista motoristin tai urheiluautoilijan unelmapätkää, mitä nyt tien kunto on paikoin surkea.

Pian suunta vaihtuu alamäeksi, ja saavutamme lopullisen tavoitteemme: Välimeri on näkyvissä! Yhtäkkiä olemmekin Genovan rantakaupungin keskustassa. Loput 50 kilometriä ajelemme välimeren rantaa pitkin Savonaan saakka. Quilianon kylässä tomera majatalon emäntä Irma ottaa meidät huostaamme peri-italialaiseen tyyliin.

© Caradise 2015