Samasta syystä myös kilometrien määrä kasvoi kahdesta
edellisestä kesästä: Tällä ajokaudella oli pituutta 8 951 kilometriä, kun
ennen pääsin nippa nappa yli 8 000 kilometrin. Kolmen vuoden aikana siitä
tulee yhteensä yli 25 000 kilometriä, olen siis kymmenestä omistamastani autosta vain kahdella ajanut enemmän kuin Mazdalla!
Myös ajallisesti ”kesäpäiviä” oli tänä vuonna enemmän.
Puskurin uudelleenmaalauksesta johtuen Mazda saatiin takaisin Hämeenlinnaan
vasta marraskuussa. Tätä ennen olin poistanut Miatan liikenteestä jo lokakuun
puolella. Eilen kävin lopulta pesemässä syksyn suolat ja kurat pois, jottei ne
pääse tekemään tuhojaan talven aikana tallissa. Ja kun vuoden harmain päivä oli
harvinaisen aurinkoinen ja lämpötila 6-7 asteessa, oli pakko vielä kerran avata
katto ja kiertää tutut maisemalenkit viimeisen kerran moneen kuukauteen!
Näkyipä ohimennen golffareitakin, joten osaa täällä muutkin nauttia viimeisistä
lämmön tuulahduksista…
Tämä vuosi sujui ilman suurempia murheita. Heti keväällä
hankin uudet Michelinit, jotka ovat osoittautuneet erinomaisiksi. Ainoa
varsinainen vika, joka korjattiin, oli tiensä päähän tullut laturi. Ja tietysti
Ahveniston mokailun seurauksena puskuri piti maalata uudestaan. Kulut ovat
vakiintuneet noin 27 senttiin kilometriä kohden ja kulutus pyörii edelleen
kahdeksan litran tuntumassa. Alkavat ruostekohdat takakontissa ja
takalokasuojassa ovat vallanneet aavistuksen lisää pinta-alaa. Öljyvuoto on
myös pahentunut niin, että nyt vuotaa enemmän moottorin takaosasta, jolloin
vian korjaaminen on huomattavasti työläämpää.
Talviautona palveleva Volvo on sekin osoittautunut hyväksi
ostokseksi. Vikoja ei ole vielä tarvinnut korjailla! Mikä parasta, C70
houkuttelee myös omalta osaltaan ajelemaan ylimääräisiä kilometrejä, vaikka on
luonteeltaan hyvin erilainen kuin MX-5. Nyt voi siis rauhassa keskittyä
tienaamiseen ja talviloman suunnitteluun…
 |
| © Caradise 2018 |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti